Sosiaalipalvelut (1)

Vuonna 1933 syntyneille tarjotaan hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä Jyväskylässä

Thu, 23 May 2013 10:13:24 GMT

Vuonna 1933 syntyneille tarjotaan hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki tarjoaa tänä vuonna mahdollisuutta palveluohjaajan kotikäyntiin vuonna 1933 syntyneille jyväskyläläisille. Hyvinvointia edistävää kotikäyntiä tarjotaan 80-vuotiaille kaupunkilaisille, jotka eivät ole vanhuspalvelujen piirissä. Jyväskylän kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen palveluohjaajat lähestyvät ikääntyneitä aiheesta lähettämällä heille kirjeet kotiin.

Kotikäynnillä käydään läpi haastattelulomake, jossa kartoitetaan elämäntilannetta monesta eri näkökulmasta. Lisäksi ikääntyneillä on mahdollisuus kysyä ikääntyneille suunnatuista palveluista. Kotikäyntejä tekevät OIVA-keskuksen palveluohjaajat. Kotikäynti sovitaan soittamalla numeroon p. 014 266 1846.

Taustaa kotikäynneille

Jyväskylän kaupungissa on tehty ennaltaehkäisevää työtä ikääntyneiden kanssa vuodesta 2003 alkaen. Vuosien mittaan työmuotoja on kehitetty, ja nyt tarjotaan kotikäyntejä tietyille ikäryhmille. Käyntien tavoitteena on tukea ikääntyneiden asumista omassa kodissaan.

OIVA-keskus ohjaa ikääntyneitä aina arkipäivisin

Jyväskylän vanhus- ja vammaispalveluissa neuvonta ja palveluohjaus on keskitetty OIVA-keskukseen. Keskukseen voivat ottaa yhteyttä kaikki ne, jotka haluavat tietää lisää ikääntyneiden tai vammaisten palveluista Jyväskylässä. Oiva-keskuksen yhteystiedot: p. 014 266 1801 ma-pe klo 8-16, osoite on Keljonkatu 26, A-talo. OIVA-keskuksessa toimivat myös muistineuvola ja muistipoliklinikka.

Lisätietoa: palveluohjaaja Vesa Vainiomäki p. 014 266 1846.

Perheneuvolalle Hyvä käytäntö -tunnustus OiVa-työmallin kehittämisestä

Wed, 22 May 2013 08:28:00 GMT

Jyväskylän perheneuvolalle Hyvä käytäntö – tunnustus OiVa-työmallin kehittämistyöstä

Jyväskylän kaupungin perheneuvolalle on myönnetty valtakunnallinen Hyvä käytäntö – tunnustus uuden asiakaslähtöisen ja ennaltaehkäisevän työmallin kehittämistyöstä. Oikea-aikaisen vastaanoton, OiVa-mallin, tavoitteena on löytää perheille apua oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Hyvä käytäntö - tunnustus myönnetään toiminnalle, joka on erityisellä tavalla vienyt eteenpäin perheterapiaa tai perhekeskeistä työtä. Suomen perheterapiayhdistys ry:n myöntämä tunnustus luovutetaan Jyväskylän perheneuvolalle perjantaina 24.5.

Oikea-aikaista ja ennaltaehkäisevää työtä vuorovaikutuksessa perheen kanssa

Oikea-aikainen vastaanotto, OiVa-malli, on uusi työskentelymuoto, jossa painopiste on perheneuvolan ja asiakasperheen oikea-aikaisessa ja vuorovaikutteisessa työskentelyssä. OiVa-mallissa perheneuvolan asiakkaaksi ilmoittautuneelle perheelle varataan aika ensikäynnille mahdollisimman nopeasti. Tapaamisessa hyödynnetään perheen etukäteistehtävän tietoja vuorovaikutteisten keskustelujen, tilannearvioinnin ja seurantatoimenpiteiden sopimisessa. Tehostetun ensikäynnin jälkeen perheellä on mahdollisuus 1-2 jatkokäyntiin.

Asiakkaat tyytyväisiä uuteen työskentelymalliin

Asiakastyytyväisyys kannustaa OiVa-mallin laajempaa käyttöönottoa. Kehittämistyön aikana kerätyn asiakaspalautteen ja –seurannan mukaan lähes kaikkien mukana olleet perheet kokivat saaneensa apua nopeasti ja olivat tyytyväisiä ensimmäisen tapaamisen uudenlaiseen vuorovaikutteiseen työskentelymuotoon .
-Seurantakyselyyn vastanneista perheistä 88 % arvioi perheen tilanteen muuttuneen parempaan suuntaan, kertoo psykososiaalisten palvelujen johtaja Päivi Kalilainen.

OiVa-työskentelymallin muita positiivisia etuja ovat asiakkaan osallisuuden vahvistuminen, lyhentyneet asiakasjonot, auttamistyön tehostuminen ja työntekijöiden työssäjaksamisen edistäminen. OiVa-mallia on otettu käyttöön myös useissa muissa Suomen perheneuvoloissa.

Lisätietoja:
johtaja Päivi Kalilainen, psykososiaaliset palvelut, p. 014 266 3600

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 15.5.2013

Wed, 15 May 2013 06:27:34 GMT

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 15.5.2013

SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun edistämisestä Jyväskylässä

Perusturvalautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle SDP:n valtuustoryhmän allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen koskien nuorten yhteiskuntatakuun edistämistä Jyväskylässä.

Lausunnossa todettiin, että Eurooppaa koetteleva nuorisotyöttömyys on erityinen ongelma Suomen suurissa maakuntakeskuksissa, jotka ovat samalla vaikutusalueensa keskeisiä opiskelupaikkakuntia. Tästä syystä nuorisotakuu on nostettu yhdeksi Jyväskylän kaupungin kärkihankkeeksi.

Nuorisotakuun toteuttaminen on laaja yhteiskunnallinen tehtävä, joka edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Tämän yhteistyön varmistamiseksi on syytä perustaa laajapohjainen käytännön toiminnasta vastaava asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustajat konsernihallinnosta, opetuspalveluista, nuorisopalveluista, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista, työllisyyspalveluista ja mahdollisesti yrittäjäjärjestöistä. Tämä ryhmä voi toimia myös nuorisolain edellyttämänä ohjaus- ja palveluverkostona ja sitä voidaan täydentää tarvittaessa muilla viranomaisilla ja toimijoilla.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa asian esityslistatekstistä: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/15050800.1/frmtxt93.htm

Ahti Ruoppilan (SDP) ym. valtuustoaloite: nuorisotakuulle vauhtia

Perusturvalautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle koskien Ahti Ruoppilan ja 30 muun valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitetta, jossa kehotetaan kaupunkia vauhdittamaan ja tehostamaan välittömiä toimenpiteitä nuorisotakuun toteuttamiseksi mm. syksyllä käynnistyneen työllisyyden kuntakokeilun avulla.

Perusturvalautakunnan lausunnossa todetaan, että Jyväskylän kaupunki jatkaa ja tehostaa yhteistyötään kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöhön yritysten kanssa. Tavoitteeksi asetetaan nuorisotakuun toteuttamisen edellyttämien työ- ja koulutuspaikkojen sekä muiden aktivointipaikkojen lisääminen noin 1 000 nuorelle vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoite voidaan toteuttaa vain yhdessä kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävänä yhteistyönä.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa asian esityslistatekstistä: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/15050800.1/frmtxt94.htm

Vanhus- ja vammaispalveluiden kymmenen palvelupäällikön viran perustaminen 1.6.2013 alkaen

Perusturvalautakunta päätti perustaa vanhus- ja vammaispalveluihin kymmenen palvelupäällikön virkaa 1.6.2013 alkaen.

Taustalla on 1.1.2013 voimaan tullut Jyväskylän kaupungin organisaatio- ja palvelurakenneuudistusta, jonka myötä tarkasteltiin uudelleen myös palvelukokonaisuuksien sisäisiä toimintoja ja tehtäviä. Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelukokonaisuudessa toimii esimies- tai asiantuntijatehtävissä palvelupäälliköitä (41). Palvelupäälliköistä 26 on virkasuhteisia. Heidän tehtävänsä sisältävät julkisen vallan käyttöä. Työsuhteisia palvelupäälliköitä on tällä hetkellä 15.

Työsuhteisista palvelupäälliköistä kymmenen tehtävät sisältävät julkisen vallan käyttöä. Kolmen palvelupäällikön tehtävä sisältää vammaispalvelujen asiakasmaksupäätöksiä ja kuuden palvelupäällikön tehtävä sisältää kotihoidon asiakasmaksupäätöksiä. Yhden palvelupäällikön tehtävään kuuluu toimia esimiehensä, palvelujohtajan sijaisena. Näiden tehtävien hoito vaatii virkasuhdetta julkisen vallan käytön vuoksi. Tämä edellyttää 10 palvelupäällikön viran perustamista.

Virkoihin siirretään tehtäviä työsuhteessa nykyisin hoitavat työntekijät, jotka täyttävät perustettavien virkojen kelpoisuusvaatimukset ja he ovat antaneet tähän suostumuksensa. Järjestely ei lisää henkilöstön määrää.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/15050800.1/frmtxt95.htm

Vanhus- ja vammaispalveluiden kolmen palveluohjaajan viran perustaminen 1.6.2013 alkaen

Perusturvalautakunta päätti perustaa vanhus- ja vammaispalveluihin kolme palveluohjaajan virkaa 1.6.2013 alkaen.

Taustalla on 1.1.2013 voimaan tullut Jyväskylän kaupungin organisaatio- ja palvelurakenneuudistusta, jonka myötä tarkasteltiin uudelleen myös palvelukokonaisuuksien sisäisiä toimintoja ja tehtäviä. OIVA-keskuksessa työsuhteisia palveluohjaajia on yhdeksän (9). Palveluohjaajista kolmen tehtävät sisältävät palvelusetelipäätöksiä. Tehtävän hoito vaatii virkasuhdetta julkisen vallan käytön vuoksi. Tämä edellyttää 3 palveluohjaajan viran perustamista.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/15050800.1/frmtxt96.htm

Avustusten myöntämisen periaatteet ja viranhaltijoiden oikeudet avustusten myöntämiseen

Perusturvalautakunta hyväksyi avustusten myöntämisen periaatteet ja vahvisti viranhaltijoiden oikeudet avustusten myöntämiseen.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja avustuspäätökseen sisältyy aina sekä tarkoituksenmukaisuus- että tarveharkintaa. Pääperiaate on, että avustukset ovat perustoimintaa vahvasti tukevia tai työllisyyttä edistäviä. Avustukset ovat pääsääntöisesti toiminta-avustuksia (ns. yleisavustuksia). Avustuksen saajilta edellytetään mitattavissa olevia toimenpiteitä, joilla on yhteys sosiaali- ja terveyspalveluihin, vanhus- ja vammaispalveluihin tai työllisyyspalveluihin.

Lisäksi yleisinä periaatteina avustusten myöntämisessä sovelletaan seuraavaa:
- Hakijan kotikaupungin on oltava Jyväskylä.
- Hakemus on toimitettava määräaikaan mennessä, myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä.
- Hakijan on toimitettava hakemuksen yhteydessä toimintasuunnitelma, joka sisältää talousarvion. Lisäksi edellytetään edellisen toimintakauden toimintakertomus, joka sisältää tilintarkastus- tai toiminnantarkastusdokumentin.
- Avustuksia ei myönnetä jälkikäteen anottuihin, jo toteutuneisiin tapahtumiin, hankkeisiin tai kuluihin.
- Avustukset ovat vuosisidonnaisia eli avustus on käytettävä myöntämisvuoden aikana.
- Avustus on käytettävä siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Käyttötarkoituksen muutoksesta on otettava yhteyttä avustuksen myöntäjään.
- Avustuksen käytöstä on raportoitava avustuksen myöntäjälle avustuskauden päättyessä.
- Avustuksen myöntäjä voi periä myönnetyn avustuksen takaisin, jos avustuksen saaja ei noudata annettuja ohjeita.

Viranhaltijoiden oikeudet myöntää avustuksia:

Vastuualuejohtaja päättää avustuksen myöntämisestä käyttösuunnitelman rajoissa, kun haettava avustus on korkeintaan 10 000 euroa.

Apulaiskaupunginjohtaja päättää avustuksen myöntämisestä käyttösuunnitelman rajoissa, kun haettava avustus on yli 10 000 euroa.

Vuodeksi 2013 toimitetut avustushakemukset hyväksytään saapuneiksi ja hakemukset käsitellään edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/15050800.1/frmtxt97.htm

Perusturvalautakunnan kokousajat ja kokousjärjestelyt syyskautena 2013

Perusturvalautakunnan kokoukset pidetään syyskaudella 2013 klo 15 seuraavina torstaipäivinä: 29.8, 19.9. (talousarvio), 24.10., 21.11. ja 12.12.

Iltakoulut pidetään torstaisin klo 16 seuraavina päivinä: 15.8., 5.9. (talousarvio), 10.10. ja 7.11. Iltakoulujen yhteydessä pidetään tarvittaessa myös kokous.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/15050800.1/frmtxt98.htm

__________________

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteessa: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/15050800.1/index.htm

Liitteet voi lukea verkon osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=PTLTK&pvm=15%2e5%2e2013%2008%3a00%3a00

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä keskiviikkona 21.5.2013 klo 9–15 Jyväskylän kaupungin kirjaamossa, Vapaudenkatu 32 ja internetissä http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk.htm

Lisätietoja: perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137 ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, p. (014) 266 3001

Lapsiperheet tyytyväisiä saamaansa tilapäiseen kotipalveluun

Tue, 07 May 2013 10:29:10 GMT

Lapsiperheet tyytyväisiä saamaansa tilapäiseen kotipalveluun

Jyväskylän kaupungin kotipalvelun asiakaskysely toteutettiin helmikuussa 2013. Kysely lähetettiin 170 kotipalvelun asiakkaille, jotka saivat apua toukokuu 2012-helmikuu 2013 välisenä aikana. Asiakaskyselyllä kartoitettiin kotipalvelua saaneiden asiakkaiden kokemuksia ja tyytyväisyyttä palveluun. Jyväskylässä kotipalvelu ostetaan pääosin yksityisilta palveluntuottajilta palveluseteleillä.

Kotipalvelun saamisella on perheille suuri merkitys

Määräaikaan mennessä vastaukset saatiin 47 perheeltä. Kyselyn vastausten perusteella apua saaneet perheet olivat yleisesti tyytyväisiä saamaansa kotipalveluun. Vastaajat ovat myös saaneet apua riittävän nopeasti.

-Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat yksittäisten kotipalvelujen työntekijöiden ammattitaitoon, palvelun laatuun ja luotettavuuteen, kertoo Jyväskylän kaupungin varhaisen tuen palvelujen palvelupäällikkö Sari Paananen .

Yleisimmät syyt avun hakemiseen olivat vanhemman väsymys, raskauteen tai synnytykseen liittyvä avun tarve, perheenjäsenen sairaus tai perheen erityistilanne onnettomuuden, avioeron tms. johdosta.

Tiedon kotipalvelusta useat asiakkaat olivat saaneet neuvolan kautta. Neuvolan ennalta ehkäisevässä työssä havainnoidaan ja otetaan puheeksi lapsen terveen elämän edellytyksiä sekä vanhempien mahdollisuuksia tehdä perheen hyvinvointia edistäviä valintoja.

–Neuvolan tavoitteena on luoda asiakkaalle turvallinen ilmapiiri ottaa myös oma-aloitteisesti puheeksi mieltä askarruttavia asioita kuten oma väsyminen vanhempana, lasten kasvatusongelmat tai kun väsymys aiheuttaa ristiriitoja perheenjäsenten tai puolisoiden kesken. Silloin on tärkeää, että voidaan ohjata matalalla kynnyksellä asiakasta saamaan apua mm. kotipalvelusta, toteaa Jyväskylän neuvolapalvelujen palveluyksikönjohtaja Pirkko Vuorinen.

Palvelun tasalaatuisuus kehittämistavoitteena

Asiakaskyselyn kautta saatiin myös arvokasta tietoa kotipalvelun kehittämistyöhön. Yleisimmät tyytymättömyyden syyt kohdistuivat yksityisten palveluntuottajien löytymiseen, palvelumuotoihin ja kotipalvelun myöntämiskriteereihin.

Yksityisten palveluntuottajien yhteinen rekisteri osoitteessa www.klemmari.info on perheiden apuna palvelusetelillä ostettavan palvelun etsinnässä. Klemmarissa olevien palveluntuottajien omien palvelukuvausten koettiin tarjoavan liian vähän tietoa valinnan pohjaksi. Myös työntekijöiden vaihtuminen ja palvelun laadun tason koettiin kaipaavan yhteistä kehittämistä. Siivousapu toivottiin saatavan nykyisten palvelumuotojen joukkoon.

-Asiakaskyselyn tulokset käsitellään omien työntekijöiden ja palveluntuottajien kanssa. Palvelun tasalaatuisuuden parantaminen on yhteinen tavoitteemme, kertoo Sari Paananen tulosten jatkotyöstämisestä.

Lisätietoja:
palvelupäällikkö Sari Paananen, Jyväskylän varhaisen tuen palvelut, p. 014 266 3502
palveluyksikön johtaja Pirkko Vuorinen, Jyväskylän neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, p. 014 266 2813

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 2.5.2013 kokouksesta

Thu, 02 May 2013 13:30:57 GMT

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 2.5.2013 kokouksesta

Jyväskylän perusturvalautakunta päätti ylimääräisessä kokouksessaan terveyspalveluiden vastuualuejohtajan tehtäväalueesta ja määritteli palkan.

Terveyspalveluiden vastuualuejohtajan tehtäväalue ja palkan määrääminen

Perusturvalautakunta valitsi kokouksessaan 21.3.2013/58 terveyspalveluiden vastuualuejohtajaksi LL Ari Kukan.

Tämänpäiväisessä kokouksessaan perusturvalautakunta päätti yksimielisesti apulaiskaupunginjohtajan pohjaesityksen mukaisesti, että uuden vastuualuejohtajan tehtäviin kuuluu terveyspalveluiden vastuualuejohtajan tehtävät ja vastaavan lääkärin tehtävät. Lisäksi tehtävään kuuluu terveysasemien työntekijöiden (erityisesti lääkäreiden) ohjaus, koulutus ja konsultointi mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä vanhustenhuollon välisessä työnjaossa sekä kuntoutukseen ja apuvälineisiin liittyvissä erityiskysymyksissä. Tehtävä sisältää myös velvoitteen tehdä tarvittaessa oman alan lääkärityötä. Vastuualuejohtaja Ari Kukan kokonaispalkka on enintään 9 500 euroa/kuukaudessa.

Apulaiskaupunginjohtaja tekee päätöksen mukaisen viranhoitomääräyksen.

Asian esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/02051500.1/frmtxt88.htm
________________

Ilmoitusasioista käsiteltiin vain kohta 2. Loput asiakohdat jätettiin pöydälle.

Kokouksen esityslistan voi lukea osoitteessa: http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk/2013/02051500.1/index.htm

Liitteet voi lukea osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=PTLTK&pvm=2%2e5%2e2013%2015%3a00%3a00

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä keskiviikkona 8.5.2013 klo 9–15 Jyväskylän kaupungin kirjaamossa, Vapaudenkatu 32 ja internetissä http://www3.jkl.fi/paatokset/ptltk.htm

Lisätietoja: perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137 ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, p. (014) 266 3001 (huom. lisätietojen antajat tavoitettavissa lautakunnan iltakoulun jälkeen noin kello 19)

Ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä tapahtumia järjestetään pitkin kevättä Jyväskylässä

Tue, 02 Apr 2013 07:30:11 GMT

Ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä tapahtumia järjestetään pitkin kevättä Jyväskylässä

Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelut järjestää jo toista kertaa kaikille 70-vuotiaille jyväskyläläisille ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä tapahtumia, joissa on mahdollisuus tutustua mm. päiväkeskusten monipuoliseen toimintaan.

- Jyväskylän vanhuspalveluista on lähtenyt henkilökohtaiset kirjeet kaikille vuonna 1943 syntyneille jyväskyläläisille, joille haluamme kevään aikana esitellä palveluitamme, kertoo päiväkeskusten palvelupäällikkö Eila Ahvenainen.

Hyvinvointia edistävissä tapahtumissa esitellään päiväkeskusten ja kotihoidon palveluita sekä esitellään vanhuspalveluiden keskitetyn palveluohjauksen ja neuvonnan toimintaa. Lisäksi tilaisuuksissa käsitellään vapaaehtoistyötä, ikääntyneiden ravitsemusta, aivoterveydenhuoltoa sekä suun ja hampaiden hoitoa.

Samansisältöiset tilaisuudet ovat avoimia kaikille 70-vuotiaille. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Samalla voi tutustua alueellisten päiväkeskusten toimintaan

Tilaisuudet järjestetään Jyväskylän alueellisissa päiväkeskuksissa. Päiväkeskuksissa tarjotaan alueen ikäihmisille erilaisia maksullisia palvelupäiviä ja useimmista saa päivittäin myös ateriapalveluita. Harva alueen asukkaista kuitenkaan tietää, että päiväkeskuksissa järjestetään päivittäin myös täysin maksutonta viriketoimintaa päivätansseista näyttelyihin, musiikkihetkiin tai vaikkapa draamatuokioihin.

- Päiväkeskukseen voi kuka tahansa tulla viettämään aikaa, tapaamaan alueen ikäihmisiä ja osallistumaan päiväkeskuksen tuki-, virkistys- ja kulttuuripalveluihin. Toivommekin, että mahdollisimman moni kutsun saaneista tulisi tutustumaan päiväkeskusten ohjelmatarjontaan, Eila Ahvenainen kannustaa.

Tilaisuuksien ajat ja paikat ovat:

ma 15.4. klo 14.00 Huhtasuon päiväkeskus, Nevakatu 2,
to 18.4. klo 14.00 Keljon vanhainkoti, Keljonkatu 26 A-talo,
ma 22.4. klo 14.00 Kortepohjan päiväkeskus, Taitoniekantie 3,
pe 26.4. klo 13.00 Keltinmäen päiväkeskus, Keltinmäentie 15,
ma 29.4. klo 13.30 Korpilahden päiväkeskus, Levästentie 4-6,
pe 3.5. klo 13.30 Kyllikinkadun päiväkeskus, Kyllikinkatu 2-4,
ma 13.5. klo 13.00 Väkkärän päiväkeskus, Väkkärätie 3,
pe 17.5. klo 12.30 Väinönkadun päiväkeskus, Väinönkatu 44,
ma 20.5. klo 14.00 Luhtisen päiväkeskus, Ritopohjantie 23,
to 23.5. klo 13.00 Tikkakosken päiväkeskus, Myllylammenkatu 6,
ke 29.5. klo 13.00 Lohikosken päiväkeskus, Nuottakatu 3,
to 30.5. klo 13.30 Säynätsalon päiväkeskus, Urheilukentäntie 3,
ma 3.6. klo 13.00 Kypärämäen päiväkeskus, Salokatu 20,

Lisätietoja: palvelupäällikkö Eila Ahvenainen, p. 014 266 3687

Lisätietoa päiväkeskusten toiminnasta: http://www.jyvaskyla.fi/sote/ikaantyvat/paivakeskukset

Sähköinen resepti käyttöön Jyväskylässä, Muuramessa, Uuraisilla ja Hankasalmella 13.3.2013

Mon, 11 Mar 2013 13:42:40 GMT

Sähköinen resepti käyttöön Jyväskylässä, Muuramessa, Uuraisilla ja Hankasalmella 13.3.2013

Jyväskylä ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen kunnat Muurame, Uurainen ja Hankasalmi ottavat sähköisen reseptin eli eReseptin käyttöönsä tulevana keskiviikkona 13. maaliskuuta.

Käyttöönoton jälkeen potilaan saadessa lääkemääräyksen terveysasemaltaan, lääkäri kirjoittaa potilaan suostumuksella sähköisen reseptin ja tallentaa sen Kelan ylläpitämään Reseptikeskukseen.

- Potilaan käydessä lääkärin vastaanotolla, hänelle kerrotaan sähköisestä reseptistä ja pyydetään suostumus sähköisen reseptin käyttöön, kuvaa terveyskeskuslääkäri Pirjo Nuutinen.

Potilaan annettua suostumuksensa, hän saa reseptin sijasta mukaansa niin sanotun potilasohjeen, jossa näkyy määrätyn lääkkeen tiedot ja annostus. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole pakollinen; lääkkeet saadaan apteekissa Kela-korttia näyttämällä.

- Sähköinen resepti on saanut muualla Suomessa hyvin myönteisen vastaanoton. Paperisten reseptien ei tarvitse enää olla apteekissa mukana, jotta lääke saadaan. Resepti ei siten voi mennä hukkaan tai unohtua, Nuutinen kuvaa.

Reseptien uusimiskäytännöt muuttuvat

Kun paperireseptiltä loppuu määrätty lääke tai kun resepti menee vanhaksi, tullaan paperisten reseptien kanssa käymään omalla terveysasemalla, jossa reseptit muutetaan sähköiseen muotoon. Sähköisessä muodossa resepti on 8 päivän kuluttua uusimispyynnöstä.

Asiakkaalla on terveysasemalle tullessaan hyvä olla mukana reseptien lisäksi kuvallinen henkilökortti, jotta henkilöllisyys voidaan tarvittaessa vahvistaa. Ensimmäiselle käynnille kannattaa varata hieman enemmän aikaa, jotta informointi ja paperireseptien siirtäminen sähköiseen muotoon saadaan toteutettua jouhevasti.

- Hoitajan kanssa katsotaan yhdessä paperiresepteistä ja potilastietojärjestelmästä, mitä lääkkeitä potilas edelleen käyttää ja onko jokin lääke kenties jätetty kokonaan pois. Tämän jälkeen lääketiedot siirretään sähköiseen muotoon Reseptikeskukseen, kuvaa sairaanhoitaja Pirjo Räisänen.

Terveysasemien potilastoimistoissa ja asiakaspalvelupisteissä informoidaan asiakkaita sähköisestä reseptistä. Suurimmilla terveysasemilla on alkuvaiheessa myös erilliset reseptiasioita hoitavat työpisteet. Sähköisen reseptin käyttöönoton yhteydessä terveysasemien reseptilaatikot poistuvat käytöstä.

- Informointia tai puhelimessa sovittua vastaanottokäyntiä varten ei tarvitse ilmoittautua terveysasemalla. Reseptien uusimista varten oleviin reseptipisteisiin voi kuitenkin olla erilliset odotusnumerot. Terveysasemilla opastetaan potilaita reseptiasioihin liittyen, lupaa Kyllön terveysaseman osastonhoitaja Katrianna Rantanen.

Kiirettä reseptien uusimiseen ei ole

Sähköiseen reseptiin siirryttäessä eteenkin Jyväskylän isoilla terveysasemilla on odotettavissa ajoittain ruuhkaa reseptien uusimisessa. Reseptien muuttaminen sähköiseen muotoon on tehtävä henkilökohtaisesti hoitajan kanssa ja se voi aiheuttaa reseptien uusimispisteisiin hetkellisiä jonoja.

- Käytetty aika voitetaan kuitenkin myöhemmin, sillä reseptejä ei tarvitse jatkossa enää tuoda uusittavaksi terveysasemalle vaan pyynnön voi esittää myös omassa apteekissa, kannustaa osastonhoitaja Katrianna Rantanen.

Palokan terveysaseman osastonhoitaja Anne Kirmanen muistuttaa, että sähköiseen reseptiin siirtyminen on ajallisesti varsin pitkä projekti.

- Terveysasemilla varaudutaan siihen, että asia on tehostetusti esillä ainakin seuraavan vuoden ajan. Kiirettä reseptien uusimiseen ei siis ole, omat reseptit ehditään vaihtamaan sähköiseen muotoon sitten, kun paperiresepti menee vanhaksi ja uusiminen on muutenkin ajankohtaista.

Mikä on sähköinen resepti?

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Reseptin tiedot tallennetaan valtakunnalliseen tietokantaan, jota ylläpitää Kela. Olennaisin ero paperiseen reseptiin on se, että potilas voi Kela-korttia näyttämällä hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista Suomessa. Itse resepti on aina tallessa valtakunnallisessa tietokannassa, eikä voi kadota tai unohtua.

Sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen kaikilla terveydenhuollon toimipisteillä ja apteekeilla on käytössään yhtenäiseen lääketietokantaan perustuvat tiedot. Asiakas hyötyy, sillä hoitava lääkäri voi potilaan suostumuksella tarkistaa tämän kokonaislääkityksen ja ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä.

Sähköisestä reseptistä voi lukea lisää osoitteessa: www.kanta.fi ja www.jyvaskyla.fi/terveys/eresepti. Lisätietoja voi kysyä myös omalta terveysasemalta.