Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Evakkojen kirjeet muutoksen ja perinteen kuvastimina – Jyväskylän kansalaisopiston yleisöluento 6.11.2018

Evakkojen kirjeet muutoksen ja perinteen kuvastimina – Jyväskylän kansalaisopiston yleisöluento 6.11.2018

Tiistaina 6.11.2018 kello 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopiston yleisöluennon aiheena on karjalaisevakkojen toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen kirjoittamat kirjeet. Päähuomio on viiden sisaruksen kirjeenvaihdossa, josta poimitut esimerkit sivuavat myös Keski-Suomea. Aiheesta puhuu FM, tohtorikoulutettava Hannu Heikkilä. Luento pidetään kansalaisopiston luentosali 1:ssä (Vapaudenkatu 39–41, 1. krs).

Heikkilän luento perustuu hänen tekeillä olevaan Suomen historian väitöskirjatutkimukseen "Evakkokokemukset ja elämäntapojen muutokset rajakarjalaistaustaisten ortodoksisisarusten kirjeenvaihdoissa vuosina 1939–1979".

– Kirjeiden käyttäminen historiantutkimuksen lähteenä on yleistynyt viime vuosikymmeninä, kun menneisyyden ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista on tullut tutkimuksellisesti mielenkiintoisia. Aiemmat kirjeiden historiantutkimukset perustuvat usein aviopuolisoiden tai seurustelevien parien kirjeenvaihtoihin, mutta sisarukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle, Heikkilä taustoittaa.

Kirjeenvaihto jäsensi menneisyyttä ja nykyisyyttä

Tutkimuksen päälähteenä on Mureen perheen kirjekokoelma, joka sisältää yli 2 000 kirjettä. Talvisodan alkaessa Mureen perheeseen kuului leskiäiti ja tämän viisi aikuista lasta. He olivat kotoisin Raja-Karjalan Salmista. Sodan vuoksi perheenjäsenet alkoivat käydä kirjeenvaihtoa, joka jatkui 1970-luvun loppuun saakka. Syynä tähän oli perheen hajaantuminen eri paikkakunnille, minkä vuoksi kirjoittamisesta tuli strategia ylläpitää sisarussuhteita.

– Kirjeenvaihdolla oli tiedonvälityksen lisäksi muitakin merkityksiä, koska se jäsensi menneisyyttä ja nykyisyyttä. Naimattomat ja lapsettomat sisarukset säilyttivät ja järjestelivät kirjeitään ja muuta henkilökohtaista arkistoaan, mitä kuvaan tutkimuksessani tallettavan elämän käsitteellä. Sota- ja evakkoajoilla oli myös vaikutusta siihen, miten sisarukset suhtautuivat kirjeisiin ja esineisiin, Heikkilä kertoo.

Mureen sisarukset olivat ammateiltaan maanviljelijöitä, kätilöitä ja yksi heistä oli kanttori, mikä ilmenee kirjeiden näkökulmissa. Sisarusten yhtenä evakkopaikkakuntana oli Saarijärvi, jossa oli vuonna 1940 noin 1 700 salmilaista. Kirjeiden kirjoittajat vertasivat Saarijärven olosuhteita kotiseutuunsa, ja heidän silmissään keskisuomalainen seutu näytti vauraalta. Toisaalta kirjoittajat kokivat, etteivät vastaanottajat aina ymmärtäneet heitä. Ylipäänsä karjalan kieltä puhuneet ortodoksit saattoivat kohdata kielteistä kohtelua evakkopaikkakunnillaan.

Vaikeuksista huolimatta pyrkimyksenä oli jatkaa entistä maanviljelyyn perustunutta elämäntapaa. Toisen maailmansodan jälkeen sisarusten keskuspaikaksi muodostui Lapinlahti Pohjois-Savossa, josta perhe lunasti asutustilan. Maalaisarki töineen ja kotieläimineen muodosti sisarusten kirjeissä yhteisen puheenaiheen. Nykyään tuo Mureen sisarusten asutustila on Suomen Asutusmuseona, joka kertoo evakkojen ja rintamamiesten asuttamisesta sekä elämästä asutustiloilla 1970-luvun alkuun saakka.

Luento kuuluu Kriisit, muutokset ja selviäminen -luentosarjaan, jossa Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat esittelevät omia tutkimuksiaan. Niissä tarkastellaan konkreettisten esimerkkien kautta muutosten ja kriisien vaikutusta elämään. Luentosarjan jatkuu keväällä.

Lisätietoja: Hannu Heikkilä, Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos, p. 045 239 8665, hannu.t.heikkila[at]jyu.fi

1.11.2018Miia Kantola

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje