Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Tekonivelpotilaan uusi hoitopolku laajenee huhtikuussa Jyväskylän Keskustan terveysasemalle

Tekonivelpotilaan uusi hoitopolku laajenee huhtikuussa Jyväskylän Keskustan terveysasemalle

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kyllön terveysaseman yhdessä pilotoima tekonivelpotilaan uusi hoitopolku laajenee huhtikuussa 2018 Jyväskylän Keskustan terveysasemalle sekä Laukaan terveysasemalle (Seututerveyskeskus). Syksyllä 2018 malli laajenee myös muille Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) terveysasemille. Tavoitteena on, että toiminta saataisiin vielä tämän vuoden aikana koko maakuntaan.

Tammikuussa 2017 alkaneessa Tekonivelpotilaan hoitopolun optimointi -projektissa on kehitetty lonkka- ja polvipotilaille selkeä ja nopea hoitopolku ja selkeytetty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa
– Uudessa tekonivelpotilaan hoitopolussa lähetekriteerit ja lähetekäytännöt on uudistettu ja potilasohjaus on yhtenäistetty. Potilaan ohjaus aloitetaan jo terveyskeskuksessa. Siellä annetaan mm. elämäntapaohjausta ja huolehditaan, että potilaan terveydentila on sellainen, että mahdollinen tekonivelleikkaus voidaan tehdä, kertoo osastonylilääkäri Konsta Pamilo Keski-Suomen keskussairaalasta.

Terveyskeskuksesta lähete laitetaan Keski-Suomen keskussairaalan tekonivelpoliklinikalle vasta sitten, kun kaikki on kunnossa mm. verensokereiden, ihon ja suunterveyden osalta.
- Uusi toimintatapa koetaan erittäin mielekkäänä, sillä nyt erikoissairaanhoidosta on tuotu terveyskeskuksiin se tehtävä, mikä heille kuuluukin eli huolehtiminen siitä että potilas on terveydentilansa puolesta leikkausvalmis mahdollista tekonivelleikkausta varten. Lyhimmillään potilaan terveydentilan kartoitukseen muun muassa veriarvojen ja suun terveyden osalta menee muutama viikko, toteaa Jyten terveyskeskussairaalan osastonylilääkäri Marja-Liisa Kinnunen.

Kinnunen korostaa, että ennen tekonivelleikkaukseen tehtävää lähetettä pitkäaikaissairauksia, esimerkiksi diabetesta sairastavien on erityisen tärkeä päästä hyvään terveydelliseen tasapainoon, ennen kuin lähete mahdolliseen tekonivelleikkaukseen tehdään. Tavoitteena on vähentää leikkausriskejä ja edistää leikkauksesta toipumista.
– Kyllössä on otettu käyttöön uusi sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhteisvastaanotto, jossa potilas saa yhdellä kerralla tietoa siitä, mitä oman terveydentilan optimoinniksi pitäisi tehdä, ja ohjausta mm. tekonivelleikkaukseen valmistautumisesta, itse leikkauksesta ja siitä kuntoutumisesta. Tähän on tukena potilaalle annettavat oppaat, joita on uudistettu sekä lonkan- että polven tekonivelleikkaukseen valmistautuville. Oppaat on ladattavissa myös älypuhelinsovelluksina ja juuri valmistuneet englanninkieliset käännökset oppaista löytyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nettisivuilta, kertoo Jyten osastonylilääkäri Marja-Liisa Kinnunen.

Terveyskeskuslähetteellä keskussairaalan tekonivelpoliklinikalle

Keski-Suomen keskussairaalassa toimiva tekonivelpoliklinikka on osa uutta tekonivelpotilaan toimintamallia, jonne nykykäytännöillä potilas pääsee leikkausarvioon jo muutamassa viikossa, sen jälkeen kun terveyskeskuslääkäri on todennut potilaan leikkauskuntoiseksi. Tekonivelpoliklinikalla potilas pääsee yhteisvastaanotolle, jossa tekonivelleikkausarvioon tuleva tapaa ortopedin, fysioterapeutin ja sairaanhoitajan. Tällä yhdellä käynnillä hänelle tehdään mm. hoitopäätös, annetaan mahdollinen leikkausaika sekä ohjeet leikkaukseen valmistautumisesta. Se, leikataanko potilas vai ei, päätetään aina keskussairaalan tekonivelpoliklinikalla. Ortopedin ja fysioterapeutin yhdessä tekemään leikkauspäätökseen vaikuttavat nivelrikosta tehty röntgenlöydös, oireiden sopivuus löydöksiin ja potilaan realistiset odotukset tekonivelleikkauksen tuomista hyödyistä.
– Jos potilas sitten päätetään leikata, niin tässä mallissa lähetteestä leikkaukseen kuluu noin kolme kuukautta entisen 6 kk sijaan, projektikoordinaattori Hanna Peltola kertoo.

Keski-Suomen keskussairaalassa tekonivelpotilaiden hoitoketjujen parantamiseksi on tehty paljon töitä. Kuntoutumiseen kannustamisella ja ohjaamisella potilaat ovat useimmiten valmiita kotiutumaan jo viimeistään toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä.
– Kun potilaalle on tehty päätös, että hän pääsee tekonivelleikkaukseen, niin potilas aloittaa valmentautumisen ja kuntoutumisen leikkauksen jälkeiseen elämään jo ennen varsinaista leikkausta. Potilas harjoittelee ennen leikkausta fysioterapeutin kanssa muun muassa kyynärsauvoilla kävelyä ja leikkauksen jälkeisiä kuntoutumiseen liittyviä liikkeitä. Näin kuntoutumisen kannalta tärkeät liikkeet tulevat hänelle tutuiksi ja potilas osaa tehdä ne itsenäisesti ja oikeaoppisesti leikkauksen jälkeen. Tällä tavoin potilaiden leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen edistyy nopeammin. Leikkauksen jälkeen kotona tehtävien omatoimisten kuntouttavien liikkeiden tekemiseen löytyy hyvät ja tarkat ohjeet kuvien kera potilaille jaettavista tekoniveloppaista, kertoo osastonylilääkäri Konsta Pamilo Keski-Suomen keskussairaalasta.

Tekoniveloppaat suomeksi ja englanniksi sairaanhoitopiirin verkkosivuilla*

Lisätietoja:
Osastonylilääkäri Konsta Pamilo, Keski-Suomen keskussairaala, p. 014 269 3132
Osastonylilääkäri Marja-Liisa Kinnunen, Jyte, p. 014 269 3819
Projektikoordinaattori Hanna Peltola, Keski-Suomen keskussairaala, p. 014 269 2735

28.3.2018Elina Gråsten

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje