Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 16.4.2018

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 16.4.2018

Jyväskylän keskustavisio 2030 -kaupunkikeskustan kehittämisen linjaukset

Keskustavisio 2030 on linjaus, jossa määritellään suuntaviivat keskustan kehittämiseen laaja-alaisesti huomioiden täydennysrakentaminen, kaupunkirakenteen kehittäminen sekä yritys-, tapahtuma- ja kulttuuritoiminnan kehittäminen. Keskustavisio ohjaa keskusta-alueen säilymistä elinvoimaisena erikoiskaupan keskuksena ja yritysten sijoittautumispaikkana. Keskustan pitkäjänteinen kehittäminen koostuu monista yksittäisistä hankkeista ja kokonaisnäkemyksen avulla eri tahojen kehittämistyössä yhteinen tavoite on sama eli elinvoimainen ja viihtyisä kaupunkikeskusta.

Jyväskylän keskustavisio 2030 pääteemat:
· Asukkaiden määrän kaksinkertaistaminen
· Ylivoimainen ajanvieton ja erikoiskaupan keskus
· Keskusta kulttuurin kehitysalustana
· Saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla sujuvaa

Keskustan vetovoimaa vahvistetaan lisäämällä asukasmäärää. Tavoitteena on kaksinkertaistaa Kehä Vihreän sisällä (Harju-Puistola-Lutakko-ydinkeskusta-Seminaarinmäki) olevan keskusta-alueen asukkaiden määrä. Lisääntyvä keskusta-asuminen ja ajanvietto edellyttävät keskustan hyvää saavutettavuutta kaikilla liikkumismuodoilla.

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun esityksen:
Keskustavision esitysdioista poistettiin tekstit: Tavoitteena on kokonaispysäköintipaikkojen (8000 ap) lisäys vain 0…30% asukasmäärän kaksinkertaistuessa, Pihapaikat poistuvat, pysäköintilaitosten paikat kasvavat ja Parempi muuntojoustavuus tulevaisuudessa.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Jyväskylän keskustavision 2030.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa -ohjeen hyväksyminen

Ohjeen sisältö ja rakenne on päivitetty kokonaisvaltaisesti ja sisältöä ja esitystapaa on pyritty selkeyttämään ja havainnollistamaan. Lisäksi on pyritty välttämään päällekkäisyyksiä eri sääntöjen ja ohjeiden välillä. Ohje korvaa 9.12.2013 kaupunginhallituksen hyväksymän Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen.

Kaupunginhallitus hyväksyi ohjeen sisäinen valvonta ja riskienhallinta Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa. Ohje tulee voimaan kaupunginhallituksen hyväksynnällä välittömästi ja se korvaa 9.12.2013 annetun Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen.
Kaupunginhallitus edellyttää, että ohje käsitellään toimialojen johtoryhmissä ja liikelaitosten johtokunnissa. Esimiesten on varmistettava, että henkilöstö on tietoinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen keskeisestä sisällöstä ja sitoutuu noudattamaan sitä.
Kaupunginhallitus valtuutti kaupunginjohtajan hyväksymään jatkossa sellaiset vähäiset korjaukset ohjeeseen, jotka ovat tarpeellisia sen ajan tasalla pitämiseksi.

Ruotsinkielisen yhtenäiskoulun perustaminen

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että hallinnollisena ja teknisenä ratkaisuna perustetaan Kuokkalan yhtenäiskoulun yhteyteen 1.8.2018 alkaen ruotsinkielinen yhtenäiskoulu, jonka nimestä päätetään kevään 2018 aikana.

Jyväskylässä on järjestetty ruotsinkielistä perusopetusta vuodesta 2003. Opetusta annetaan Kuokkalan yhtenäiskoulussa vuosiluokilla 1-9. Sivistyslautakunta on 30.3.2016 kokouksessaan hyväksynyt Ruotsinkielisen opinpolun kehittämissuunnitelman vuosille 2016-2020 Jyväskylässä. Päätöksen mukaan ruotsinkielinen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus järjestetään
kunnallisena palveluna Kuokkalan alueella.

Perusteet ruotsinkielisen esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen tulevat perusopetuslaista. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi.
Jotta Kuokkalan yhtenäiskoulussa ruotsinkielellä perusopetusta suorittavat, ruotsia äidinkielenään puhuvat oppilaat voisivat jatkossa opiskella ruotsin kieli ja kirjallisuus –oppimäärää sekä suomea A1-oppimääränä, tulee opetusta antaa ruotsinkielisessä peruskoulussa. Tämän koulun opetussuunnitelman on oltava ruotsinkielinen.

Savulahden päiväkoti-koulun perustaminen

Savulahden päiväkoti-koulu tulee palvelemaan uudella Savulahden alueella ja varhaiskasvatuksen osalta laajemminkin Palokan alueella asuvia perheitä. Koulun osalta oppilaita ohjataan uuteen päiväkoti-kouluun Savulahden lisäksi Haukkalan Palokan puoleiselta alueelta, Ruokkeentien varresta ja osin Nuutti - Elovainion alueelta. Läntisen Palokan oppilaaksiotto tarkentuu ennen päiväkotikoulun valmistumista. Päiväkoti-koulu on suunniteltu käyttöön otettavaksi syksyllä 2019.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Savulahden päiväkotikoulu perustetaan.

Education Facilities Oy:n lainan takaaminen (Mankolan koulu)

Länsi-Palokan alueelle tarvitaan uutta koulutilaa noin 400 lapselle. Mankolan yhtenäiskoulu on Länsi-Palokan alueen ainoa yläkoulu, minkä lisäksi se toimii ja sen tulisi toimia jatkossakin lähikouluna alakouluikäisille. Mankolan koulua on suunniteltu laajennettavaksi noin 200 lisäoppilaspaikalla sekä tarvittavilla laajennuksilla mm. ruokala- ja liikuntatiloihin. Education Facilities Oy (EF) omistaa Mankolan rakennukset, jolloin tarvittava lisäinvestointi on myös perusteltua tehdä EF:n toimesta.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää seuraavaa:
- kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Education Facilities Oy:lle, jonka investointihanke perusopetuksen kiinteistön laajentamiseksi kaupungin opetustoimen tarpeisiin palvelee kunnan lakisääteisiä tehtäviä kunnan toimialaan kuuluvana toimintana
- omavelkainen takaus menee enintään 5 647 000 euron lainan pääoman ja korkojen sekä mahdollisten viivästysseuraamusten ja perimiskulujen takaisinmaksamisen vakuudeksi 26 vuodeksi
- lainan takauksesta peritään kaupunginvaltuuston määräämä takausmaksu, joka hankkeen riskit huomioiden on 0,50 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta jäljellä olevasta lainan määrästä
- takauksen vakuudeksi Education Facilities Oy:n edellytetään panttaavan kohteen ensisijaiset panttikirjat kaupungille summaltaan 130 prosenttia takauksen määrästä.

Education Facilities Oy:n (EF) lainan takaaminen (Musiikkikampus)

Tällä hetkellä EF omistaa Pitkäkadulla kaksi kiinteistöä, Pitkäkatu 19-22 ja Pitkäkatu 18, joista ensimmäisessä Pitkäkatu 19 toimii Kuntayhtymän Gradian ns. sähköisen musiikin opetustilat. Rakennus on elinkaarensa päässä ja huonokuntoinen. Sen korjausaste on lähes 100 %, eikä sen peruskorjaaminen näin ollen ole enää perusteltua.

EF:n omistamissa tiloissa toimivan Musiikkikampuksen toimintaa on selvitysten perusteella (sekä taloudellisesti että opetuksen monipuolistamisen kannalta) todettu järkeväksi kehittää siten, että Musiikkikampuksen toiminta osoitettaisiin samaan kortteliin (Pitkäkatu 18). Näin ollen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän (Gradia), Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston toiminnot sijoittuisivat yhteen rakennuskokonaisuuteen. Nykyisten rakennusten omistajana EF:n on perusteltua toimia lisäinvestoinnin toteuttajana.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää seuraavaa:
- kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Education Facilities Oy:lle, jonka investointihanke kiinteistön laajentamiseksi ja muuttamiseksi palvelee musiikin opetuksen tehtäviä kunnan toimialaan kuuluvana toimintana
- omavelkainen takaus menee enintään 9 667 000 euron lainan pääoman ja korkojen sekä mahdollisten viivästysseuraamusten ja perimiskulujen takaisinmaksamisen vakuudeksi 26 vuodeksi
- lainan takauksesta peritään kaupunginvaltuuston määräämä takausmaksu, joka hankkeen riskit huomioiden on 0,50 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta jäljellä olevasta lainan määrästä
- takauksen vakuudeksi Education Facilities Oy:n edellytetään panttaavan kohteen ensisijaiset panttikirjat kaupungille summaltaan 130 prosenttia takauksen määrästä.

Leppävedentie ja Rahkosentie asemakaavan laajennus ja muutos

Asemakaava-alue sijaitsee Vaajakoskella Leppävedentien ympäristössä. Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaava vastaamaan Keski-Suomen ELY-keskuksen laatimaa tiesuunnitelmaa Leppävedentien parantamiseksi.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus hyväksytään.

Keljonkankaan yhtenäiskoulun asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaavamuutos mahdollistaa uuden yhtenäiskoulun rakentamisen Keljonkankaalle Kolmiokorttelin alueelle.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon tonteille 21-27-2, 21-155-3 sekä 21-158-2 15.3.2018 tarkistetussa muodossa.

Tikanranta I asemakaavan laajennus- ja muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Asemakaavalla mahdollistetaan kerros- ja rivitalopainotteisen täydennysrakentamiskohteen toteuttaminen Päijänteen rantamaisemiin Tikan ja Ristikiven alueelle.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus hyväksytään 20.3.2018 tarkistetussa muodossa sekä asemakaavan laajennukseen ja -muutokseen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Lausunnon antaminen Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vt4 Jyväskylä - Oulu rakentamisesta moottoritieksi välillä Kirri - Tikkakoski, Jyväskylä, tiesuunnitelman muutossuunnitelma plv 400 – 1600

Tiesuunnitelman muutossuunnitelma koskee jo Liikenneviraston aiemmin hyväksymää tiesuunnitelmaa ”Vt4 Jyväskylä - Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski”, johon on saatu myös Jyväskylän kaupungin lausunto. Tämä muutossuunnitelma korvaa aiemman tiesuunnitelman plv. 400 - 1600 eli Lintukankaan tietunnelin osalta. Muutossuunnitelmassa kyseessä olevalle kohdalle esitetään avoleikkausta.

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan lausunnon valtatien 4 Jyväskylä – Oulu rakentamisesta moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski –tiesuunnitelman muutossuunnitelmasta plv. 400 – 1600 huomioiden edellä annetut vastineet:

- Tiesuunnitelman muutossuunnitelmaa vastaan ei tehty muistutuksia nähtävillä olon aikana, joten suunnitelman muuttamiseen ei ole aihetta.
- Suunnitelma-alueella on voimassa 10.11.2014 hyväksytty oikeusvaikutteinen Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Laadittu tiesuunnitelma poikkeaa yleiskaavasta Lintukankaan mäkeen sijoittuvan avoleikkauksen osalta. Yleiskaavassa tällä kohdalla on tunneli. Muulta osin tiesuunnitelma on yleiskaavan mukainen.
- Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta teki 6.3.2018 (61 §) päätöksensä asettaa tiesuunnitelma-alueen sisältävä Länsi-Palokan osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville. Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa tien kulkemisen Lintukankaan mäessä avoleikkauksessa ja se korvaa alueellaan 10.11.2014 hyväksytyn Jyväskylän kaupungin yleiskaavan.
- Suunnitelma-alueen länsiosassa on voimassa kaupunginvaltuuston 27.1.2014 hyväksymä asemakaava. Laaditussa tiesuunnitelmassa osoitettu läjitysalue sijoittuu osittain asemakaavan mukaiselle teollisuustonttimaalle, joten läjitys on sovitettava voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
- Kaupunki hyväksyy tiesuunnitelmassa yleiskaava-alueelle esitetyn maa-ainesten sijoitusalueen väliaikaisen kulkuyhteyden.
- Mikäli ilmaantuu muutostarvetta kaavojen osalta, kaupunki on valmis muuttamaan kaavat tiesuunnitelman mukaisiksi lukuun ottamatta läjitysalue 1 osaa, joka ulottuu voimassa olevan asemakaavatontin (TYL-2) alueelle.
- Tiesuunnitelman muutossuunnitelmassa on esitetty uuden alikulun sijainti moottoritien paalulle 1500, jonka ympäröivät maa-alueet eivät kuulu kaupungin omistukseen. Kaupunki esittää, että alikulun sijoittaminen tutkitaan tarkemmin moottoritien rakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä, sillä esimerkiksi alikulun sijoittaminen tien paalulle 1400 vastaisi yleiskaavassa esitettyä sijaintia ja alikulun ympäristön maa-alueen kuuluvat kaupungin omistukseen. Aikanaan suunniteltavien ja toteutettavien
kulkuväylien kustannuksista sisältäen valaistuksen kustannukset sovitaan erikseen, kun ratkaisut tarkentuvat. Kaupunki ottaa vastatakseen Lintukankaan alikulkukäytävään S28 johtavista kulkuväylistä siinä vaiheessa, kun alikulkuun johtavat väylät on toteutettu.
- Kaupunki osallistuu Lintukankaan alikulkukäytävän S28 rakentamiskustannuksiin, joiden on arvioitu olevan noin 500 000 euroa (alv0%) ja esittää, että alikulku toteutetaan samanaikaisesti tietyön kanssa sisältyen tien rakentamisurakkaan.
- Muutossuunnitelmassa on esitetty hankkeen kustannusarvio, jonka yhteydessä on esitetty myös kustannusjako valtion ja kaupungin kesken. Hankkeen toteuttamiseksi tullaan kuitenkin laatimaan vielä erillinen sopimus, jonka sisältö saattaa poiketa edellä mainitusta kustannusjaosta.

Lausuntopyyntö Toivakan kunnan jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen valmistelua varten

Jyväskylän seudun jätelautakunta on kokouksessaan 14.3.2018/8 käsitellyt Toivakan jätteenkuljetusjärjestelmää ja muun ohessa päättänyt pyytää osakaskunnilta perusteltua lausuntoa Toivakan jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen valmistelua varten.

Kaupunginhallitus päätti antaa Jyväskylän seudun jätelautakunnalle esityslistan mukaisen lausunnon otettavaksi huomioon Toivakan kunnan jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen valmistelussa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite "Lainmukaisen ja oikeaoppisen kalojen käsittelyn opastauluja kaupungin ylläpitämiin venevalkamoihin"

Perussuomalaisten valtuustoryhmä ja 20 muuta valtuutettua jättivät 25.9.2017 valtuustoaloitteen, jossa he esittävät, että Jyväskylän kaupunki sijoittaisi opastauluja kalojen lainmukaisesta ja oikeaoppisesta käsittelystä kaupungin ylläpitämiin venevalkamoihin ja muihin hyväksi katsottuihin paikkoihin.

Vastauksessa todetaan mm.: Valtuustoaloitteessa on esitetty, että kaupungin venevalkamissa ja muissa rantapaikoissa olevissa sinisissä telineissä olisi paljon tyhjää tilaa, johon kalojen oikeaan käsittelyyn ohjaavia opastauluja voisi sijoittaa. Näitä sinisiä infotauluja ei kuitenkaan ole tarkoitettu yleisiksi ilmoitustauluiksi, vaan niissä kerrotaan hätätilanteiden kannalta tärkeitä tietoja – kuten venerannan tai puiston nimi ja sijainti sekä yleinen hätänumero – ja Jyväskylän kaupungin puhelinnumero, johon voi ottaa yhteyttä paikan ylläpitoon liittyvissä asioissa.

Teemu Torssonen (PS) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Kaupunginhallitus päätti saattaa esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Asiakasmaksusihteerin viran perustaminen Talouden ohjaus –yksikköön

Kaupunginhallitus päätti, että konsernihallinnon alaiseen Talouden ohjaus -yksikköön perustetaan 1.5.2018 alkaen asiakasmaksusihteerin virka, johon siirretään työntekijä sisäisin järjestelyin.

Tietopalvelusuunnittelijan viran lakkauttaminen

Kaupunginhallitus päätti lakkauttaa tietopalvelusuunnittelijan viran 1.5.2018 alkaen.

Kaupunginhallituksen kokoukset 1.8.-31.12.2018

Kaupunginhallitus päätti kokousaikataulunsa 1.8.-31.12.2018 seuraavasti:

- Kaupunginhallituksen kokoukset/iltakoulut pidetään 6.8.2018 alkaen maanantaisin kello 14.00 alkaen. Kokouksia/iltakouluja ei pidetä syyslomaviikolla (viikko 42) eikä kaupunginhallituksen seminaaripäivänä (10.9). Ylimääräisiä kokouksia/iltakouluja voidaan pitää puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
- Kaupunginhallituksen talousarvion valmisteluun liittyvä seminaari pidetään torstai-perjantai 8.-9.11.
- Kaupunginhallitus pitää seminaarin maanantai-tiistai 10.–11.9. (vierailu Turkuun). Ylimääräisiä seminaareja pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
- Kokoukset/iltakoulut ja seminaarit pidetään kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti niitä voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla.

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.1.-31.7.2018

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää täydentää kaupunginvaltuuston kokousaikataulua 1.1.–31.7.2018 kaupunginvaltuuston kokouksella 28.5.2018.

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.8.-31.12.2018

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

- Valtuuston kokoukset pidetään maanantaisin kello 18.00 seuraavina päivinä: 20.8., 1.10., 29.10., 26.11. ja 10.12.
- Valtuuston seminaarit pidetään maanantaisin kello 17.00 seuraavina päivinä: 17.9. ja 12.11. Seminaarin yhteydessä on mahdollista pitää myös ylimääräinen kokous, jos puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi.
- Valtuuston puheenjohtajan kutsusta kokous tai seminaari voi alkaa myös muuna kellonaikana. Ylimääräisiä kokouksia ja seminaareja pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
- Kokoukset ja seminaarit pidetään kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti kokous tai seminaari voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla.

Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräistä siihen liittyvistä laeista

Eduskunnan hallintovaliokunta pyytää 9.4.2018 saapuneella lausuntopyynnöllä Jyväskylän kaupungilta kirjallista asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laista asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräistä siihen liittyvistä laeista. Kirjallinen asiantuntijalausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 17.4.2018 klo 14.00 mennessä.

Kaupunginhallitus päätti antaa eduskunnan hallintovaliokunnalle seuraavan lausunnon, joka on valmistelu kaupunginvaltuuston ja perusturvalautakunnan joulukuussa 2017 antamien lausuntojen pohjalta ja huomioiden lakiin tehdyt muutokset:

Lakiluonnoksessa esitetyt muutokset eivät johda kustannusten hillintään, vaan todennäköisesti kustannusten kasvuun

Lakiluonnokseen tehdyt muutokset eivät edelleenkään varmista riittävästi kustannustenhillinnän tavoitteiden toteutumista. Lakiluonnokseen sisältyy oletus julkisen sektorin resurssien varaamisesta markkinatoiminnan epäonnistuessa. Yksityisen – tai julkisen - toimijan mahdollisen konkurssin seuraukset joutuu maakunta palvelujen järjestämisvelvoitteensa nojalla kantamaan.

Huomioitavaa on myös se, että palvelujen saatavuuden ja yhtenäisen tason varmistaminen eri puolilla maakuntaa saattaa nostaa maakunnan kustannuksia esimerkiksi palveluista maksettavien korvausten ja henkilöstön palkkauksen harmonisoinnin myötä. Palvelutuotannon näkökulmasta valinnanvapauden porrastaminen on tehotonta ja hidastaa muutoksen toteutusta, sen sijaan asiakkaiden tai potilaiden näkökulmasta asiantuntijat suosittavat siirtymäaikoja valinnanvapauden toteuttamiselle.

Julkisen järjestäjän ja tuottajan roolit eivät erotu lakikokonaisuuden kaikissa osissa

Lakiesityksissä tulee edelleen täsmentää, tarkentaa ja erottaa selkeämmin, milloin ja missä tilanteissa tarkoitetaan maakuntaa palveluiden järjestäjänä ja milloin tuottajana. Laissa esitettyjä järjestäjän ja liikelaitoksen rooleja tulee edelleen tarkentaa siten, että järjestäjällä on mahdollisuus keskittyä palvelujen järjestämiseen ja maakunnan liikelaitos ja muut tuottajat voivat keskittyä tuotantonsa järjestämiseen ja asiakkuuksiensa kehittämiseen.

Asiakasseteleiden osalta lakiin tulee tarkentaa, että järjestäjä määrittelee aina asiakassetelipalveluiden sisällöt, palvelut joissa asiakasseteleitä käytetään, myöntämisen kriteerit sekä asiakassetelien hinnat. Liikelaitoksen roolina on tuottaa asiakassetelipalvelua järjestäjän määrittelemillä ehdoilla asiakkaille.

Mikäli liikelaitos myöntää asiakassetelin, myöntäminen tapahtuu järjestäjän määrittämin kriteerein.

Julkisen tuottajan asema on tehty lakiehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä hankalaksi ja sisältää riskejä julkisen palvelutuotannon alasajolle maakunnissa

Maakunnan oman liikelaitoksen tulee voida tuottaa asiakassetelipalveluja muiden tuottajien rinnalla suoran valinnan palveluiden tavoin, ei niin, että ensisijaisesti tarjotaan yksityistä palveluntuottajaa. Näin asiakkaan valinnanvapaus toteutuu aidosti ja vertailua esimerkiksi palveluiden laadusta voidaan tehdä yhdenvertaisesti. Nykyinen lain kirjaus ohjaa siihen, että liikelaitos tuottaa palveluita vain, jos asiakas ei ota hänelle tarjottua asiakasseteliä.

Liikelaitoksella on kuitenkin velvollisuus pitää edellä mainittuja tilanteita varten omaa kapasiteettia. Tämä johtaa tehottomuuteen ja liikelaitoksen palveluiden ylikapasiteettiin.

Maakunnan liikelaitokselle tulee luoda yhdenvertaiset kilpailuedellytykset yksityisten palveluntuottajien kanssa. Suoran valinnan palveluissa liikelaitoksen edellytetään toimivan samalla kapitaatiokorvauksella kuin yksityisen palveluntuottajan. Kilpailuasetelma vääristyy, koska maakunnan liikelaitos on lainsäädännön nojalla kaikissa tilanteissa velvollinen järjestämään palvelut koko maakunnan alueella. Palveluvelvoite koskee myös alueita, joilla toiminta ei ole kannattavaa eikä yksityistä palvelutuotantoa synny, mikäli käytetään koko maakunnan tason yhtä kapitaatiokorvausta. Yksityisellä palveluntuottajalla vastaavaa palveluntuotantovelvollisuutta ei ole.

Maakunnalla (järjestäjällä) tulee olla mahdollisuus määritellä alueellisia kapitaatiohintoja ja asiakassetelihintoja niin, että hinnoittelu mahdollistaa tasavertaisen kilpailuasetelman maakunnan eri osissa julkisen ja yksityisen palveluntuotannon välillä.

Mikäli maakunnat yhtiöittävät suoran valinnan piiriin kuuluvia palveluita, tulee maakunnan yhtiöillä olla tosiasiallisesti samat toimintaedellytykset markkinoilla kuin yksityisillä toimijoilla. Maakunnalla tulisi olla mahdollisuus tukea tytäryhtiönsä toimintaa ja siten julkisen sektorin toiminnan sopeuttamista markkinoiden muodostuessa. Lakiehdotuksessa kuvataan riskintasausjärjestelmän yhteydessä mahdollisuutta, jossa yksityinen toimija menee konkurssiin. Tosiasiassa maakunnan osakeyhtiö voi myös mennä konkurssiin, sillä maakunta ei voi voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti maksaa yhtiölleen konserniavustusta samalla tavalla kuin yksityinen konserni voi tytäryhtiölleen maksaa. Lakiehdotuksen tulee kaikilta osin tukea myös sitä vaihtoehtoa, että maakunta järjestää valinnanvapauden palvelut myös muussa kuin yhtiömuodossa.

Lakiehdotuksen mukainen palvelujen järjestämistapa voi aiheuttaa lisäkustannuksia myös tehokkaiden tukipalvelujen järjestämisessä

Kustannusten hillinnän näkökulmasta tulee mahdollistaa kuntien ja maakuntien tukipalvelujen tuottaminen myös muussa kuin yhtiömuodossa. Lakiehdotuksen mukaan kunnan (tai kunnan ja maakunnan yhdessä) tuottaessa tukipalveluja maakunnalle ja sen asukkaille, se tuottaa palveluja markkinoille ja sen vuoksi nämä palvelut olisi yhtiöitettävä. Mikäli palveluja yhtiöitetään maakuntien ja kuntien yhteisiin osakeyhtiöihin, tulee arvonlisäveron käsittelystä aiheutumaan lisäkustannuksia joko menetettyjen arvonlisäveropalautusten ja -vähennysten kautta tai arvonlisäveron käsittelyä varten tehtyjen organisaatiojärjestelyjen muodossa. Ja mikäli näitä lain edellyttämiä järjestelyjä ei toteuteta, siirretään vähentämättä/palauttamatta jäävä arvonlisävero-osuus luonnollisesti tukipalvelujen hintoihin. Joka tapauksessa näillä muutoksilla tulisi olla vähintään kolmen vuoden siirtymäaika.


Kaupunginhallituksen esityslista liitteineen on luettavissa lisäksi kaupungin verkkosivuilta osoitteesta: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=6450

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, 045 2668089
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, 050 5120353
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

16.4.2018Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje