Suoraan sisältöön

Markku Andersson

Suomi nousuun ja Jyväskylä kiitoon

- talous työllä ja yrittämisellä tasapainoon

Jyväskylä on tuoreimpien tutkimusten mukaan ollut koko 2000-luvun ajan Suomen kaupunkien kirkkainta kärkeä usealla tärkeällä mittarilla mitaten. Jyväskylän strategisena tavoitteena on kasvu, niin väestön kuin työpaikkojenkin kasvu. Nämä tavoitteet olemme myös hyvin saavuttaneet. Jyväskylä on selkeästi Suomen kasvukeskus. Väestömäärämme on kasvanut syntyvyyden ja muuttovoiton johdosta 2000-luvulla yli 20 000:lla ja työpaikkamäärän nettokasvu (10 000 uutta työpaikkaa) on ollut suurten kaupunkien ripeintä. Kehäkolmosen ulkopuolella vain Tampere ja Oulu pärjäävät meille luvuillaan.

Valtakunnallisen muuttohalukkuustutkimuksen mukaan olemme Suomen kaupungeista kolmanneksi halutuin muuttokohde ja lapsille kaupunkimme arvioidaan olevan jopa paras kasvun ympäristö. Tässä tutkimuksessa ykköseksi sijoittui Tampere ja kakkoseksi Helsinki.

Kevään yrittäjäpäivillä Seinäjoella julkistettiin nk. elinkeinopoliittinen mittaristo sekä sen määrittämässä järjestyksessä kunnat ja kaupungit. Jyväskylä arvioitiin yrittäjien toimesta suurten kaupunkien joukossa jaetulle kakkossijalle yhdessä Espoon kanssa.

Nämä mainearviot asetan omissa prioriteeteissani hyvin korkealle siksi, että juuri kaupungin haluttavuus ja imago muuttokohteena ovat asioita, joiden eteen on tehty lujasti työtä viimevuodet. Samoin omien jyväskyläläisten yrittäjien arvio kaupungista elinkeinopoliittisena toimijana on kannustava viesti kaupungin uudistuneesta elinkeinopoliittisesta ilmeestä ja toiminnasta. Kaupungin hankintatoimi sai keväällä yrittäjiltä hienon tunnustuksen, kun hankintajohtaja Marjo Laine palkittiin ensimmäisellä yrittäjyyden edistäjä -palkinnolla.

Elinkeinopoliittisen yhteistyön onnistuminen Jyväskylän yrittäjien kanssa on edellyttänyt pitkäaikaista ja määrätietoista työskentelyä. Ei ole kovin montaa vuotta siitä, kun epäluottamusta tuntui löytyvän enemmän kuin luottamusta yrittäjien ja kaupungin kesken. Nyt on asiassa saatu uusi vaihde ja toimintamalli päälle ja, mikä hyvä, tulostakin näyttää syntyvän. Yrittäjän työ, toimintamahdollisuudet sekä olevat että tulevat työpaikat ovat päätöksenteon ja toiminnan ydin.

Nämä ovat asioita, jotka ovat kuntalaispalveluiden ohella kaikkien suurten kaupunkien strategioiden kuumimmassa ytimessä. Niissä halutaan onnistua ja olla hyviä, jopa erinomaisia!

Asuntomessut Äijälänrannassa, Lutakonaukion Suomipop-festivaali ja Jyväskylän Kesä ovat monien muiden tapahtumien kanssa vetäneet kävijöitä runsastahtisesti. MM-ralleja ajettiin pitkästä aikaa legendaarisella Harjulla. Menestys oli taattu ja ralliväen hurmos suuri niin kaupungissa kuin pikataipaleilla. MM-rallien mediallinen maailmalaajuinen huomio on erinomaista. Oli myös todella tärkeätä, että ralleista saatiin AKK Sports Oy:n kanssa allekirjoitettua kolmevuotinen jatkosopimus!

Hyviä asioita on paljon, mutta valitettavan synkkiä pilviä on kansantaloutemme taivaalla runsain mitoin, niin myös Jyväskylän taivaalla. Kuntien taloudet ovat heikossa kunnossa. Velkaa on liikaa ja vuosikatteet ovat luvattoman alhaalla. Työttömyysluvut ovat nousseet huolestuttavan korkeiksi muutaman viime vuoden aikana ja työpaikkoja katoaa enemmän kuin uusia syntyy. Suurten yliopistokaupunkien Tampereen, Oulun ja Jyväskylän työttömyysluvut ovat kivunneet jo 90-luvun laman tasolle. Monissa kunnissa, kuten meillä Jyväskylässä, käydään tuskaisia yt-neuvotteluja talouden tasapainottamiseksi ja palvelutuotannon ja –rakenteiden uudistamiseksi.

Julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet ja vähenevät myös jatkossa. Kuntavakuuttaja Kevan arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä kunta-alalta häviää yli 40 000 työpaikkaa. Se varmasti näkyy ja tuntuu! Esimerkiksi vastavalmistuneilla nuorilla on siten lähivuosina yhä kasvavia vaikeuksia työpaikan löytymisessä. Kansantaloutemme kone yskii pahasti ja tulevaisuudenkuvamme on kaikkien keskeisten talousennustajien arvioissa vähintäänkin mustan-harmaa. Talousviisaiden mukaan Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden ja teknologioiden romahduksesta.

Vuosi 2014 tulee vääjäämättä jäämään historiaan superhuonojen talousuutisten vuotena. Jo keväällä arvioitiin Suomen teollisuuden kilpailukyvyn vajonneen kovin vaatimattomaksi. Nyt ennusteiden mukaan pahinta sukellusta ei ole edes vielä nähty. Suomen talouden kuva on jopa koko EU-alueen kehnoimpia.

Kaikkinainen keskittymiskehitys näyttää edelleen jatkuvan. Emeritusprofessori Asko Sulkanen arvioi äskettäin, että 10-20 vuoden kuluttua jopa 80 prosenttia maamme työpaikoista löytyy Helsinki-Tampere-Turku –kolmiosta. Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Vaasa, Seinäjoki ja Lappeenranta –tyyppiset kaupungit joutuvat lujasti taistelemaan ja uudistumaan menestyäkseen jatkossakin. Erityisesti Oulua on koeteltu kesän aikana lujalla kädellä, kun teknologiakaupungin työpaikkoja on lakkautettu hurjia määriä.

Siis miten käykään muun Suomen, jos Sulkasen ennusteet realisoituvat?

Työpaikkojen, hyvin koulutettujen nuorten aikuisten ja asukkaiden raju keskittyminen muutamiin harvoihin kasvukeskuksiin on aika monen yhteiskunnallisen ennustajan tulevaisuusarvioissa yhteinen nimittäjä. Myös suurten ikäluokkien eläkeläismuutto suurimpien kaupunkien keskustoihin hyvien palveluiden äärelle on kiihtynyt. Seniori- ja palveluasumiselle on kasvavaa kysyntää myös meillä Jyväskylässä.

Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan väestönkeskittyminen ja muuttoliike suurimpiin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille on ollut koko 2000-luvun ajan vilkkaampaa kuin koskaan Suomen historiassa. Tälle kehityskuvalle loppua ei ole Tilastokeskuksenkaan näkemyksen mukaan vielä nähtävissä. Jyväskylän väestönkasvun tavoite on jatkossakin yli 1000 asukkaan verran vuodessa.

Aurinkoista, pilvipoutaa vaiko myrskytuulia?

Kansantaloutemme kuva on kuin taakse jääneen kesän sää eli ennätysmäärä hellettä ja auringonpaistetta, mutta myös rajuja ukkoskuuroja ja jättirakeita kaatosateineen.

Apatiaan vaipumalla tai huonoja ennusteita kauhistelemalla ja toistelemalla ei mikään kansantaloudessamme kuitenkaan parane. Ei myöskään Jyväskylässä. Realiteetit pitää ilman muuta tunnistaa, mutta kiivaimmat tuomiopäivän pasuunansoittajat eivät jatkuvalla synkistelyllään tätä kaupunkia tai maata ylös nosta. Tarvitaan näkemystä, uskallusta ja tekoja. Tarvitaan rohkeita päätöksiä. Tarvitaan työpaikkoja ja työhön tarttumista. Kaikki työ ja työn tekeminen on arvokasta.

Edellä kuvailin Jyväskylän taivaalla näkyviä positiivisen aurinkoisia asioita ja ilmiöitä, mutta tummat pilvet taivaallamme ovat täsmälleen niitä samoja kuin muussakin kansantaloudessa. Jyväskylä on yksi keskeinen osa suomalaista kansantaloutta, ei mikään irrallinen saareke, johon viima ja kylmät puhurit eivät vaikuttaisi.

Jyväskylä on ja tulee jatkossakin olemaan menestyvien kaupunkiseutujen joukossa. Tekeminen on meidän käsissämme. Oulu on hyvä esimerkki ripeästä ja tulevaisuuteensa luottavasta kaupungista. Oulu on lyhyessä ajassa menettänyt yli 1000 työpaikkaa, mutta siitä huolimatta siellä katsotaan pohjoispohjalaisen positiivisella asenteella luottavaisina tulevaisuuteen.

Menestyvä kaupunki tarvitsee uusia työpaikkoja, asukkaita ja yrityksiä. Asukkaista ja yrityksistä on pidettävä hyvää huolta. Talous on saatava tasapainoon.

Tarvitaan positiivista tulevaisuuden tekemisen otetta sekä uskallusta uusiutua!

Markku Andersson
kaupunginjohtaja

Yhteys

Markku Andersson
p. 014 266 1501
etunimi.sukunimi@jkl.fi

Kaupunginjohtajan sihteeri Maarit Laukkala
p. 014 266 1505
maarit.laukkala@jkl.fi

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2014 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta