Suoraan sisältöön

Timo Koivisto

Timo Koivisto

12.6.2015

Talouskokonaisuuden oltava uskottava

Näinä päivinä kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden veroprosentista. Esitys on, että se pidettäisiin nykyisellään 20 prosentissa. Sillä sijoitumme suurten kaupunkien keskitasolle.

Miten ja millaisilla reunaehdoilla tähän esitykseen sitten on päädytty? Lähtökohtana valmistelussa on ollut tavoite siitä, että kaupungin talous olisi tasapainossa vuonna 2017. Tasapainoa arvioidaan kahdella eri mittarilla. Ensinnäkin vuosikatteen pitää olla vähintään poistojen suuruinen. Ehkä vielä tärkeämpi mittari on se, ettei kaupunki ota lisävelkaa. Poistot ovat jatkossa noin 50 miljoonaa euroa. Vuosikatteen pitäisi olla siis saman suuruinen vuonna 2017. Jotta olisimme uskottavasti kulkemassa tätä kohti, on ensi vuoden tavoitteeksi asetettu 40 miljoonan euron vuosikate.

Keskeinen lähtökohta omassa talousarviovalmistelussani on ollut, että kokonaisuuden pitää olla uskottava. Talousarvio ei voi perustua toiveille sen paremmin tulojen kuin menojenkaan osalta. Tuloja ei siis saa arvioida liian optimistisesti ja menot pitää mitoittaa tiukasti, mutta niin, että niillä voi myös oikeasti tulla toimeen. Verojen korottamista pitää välttää, mikäli vain mahdollista. Kuntalaisten ostovoimaa ei ole tässä talouden tilanteessa perusteltua lähteä heikentämään. Toisaalta olisin verojen korotusta ilman muuta esittänyt, jos en uskoisi taloustavoitteita muuten saavutettavan. Nyt kuitenkin on kaikki syy uskoa, että pärjäämme ilman sitä.

Kaupunginhallitus hyväksyi viime maanantaina ensi vuoden talousarvion menopuolen valmistelua ohjaavan kehyksen. Kehys on tiukka mutta realistinen. Vaikkei kaikkia tarpeita voidakaan täysimääräisesti toteuttaa, kaupungin menot kasvavat tähän vuoteen verrattuna noin 20 miljoonalla eurolla. Samalla kasvaa toki myös palvelujen kysyntä eli tarkka taloudenpito jatkuu.

Monenlaisia yllätyksiä voi toki vielä tulla, mutta näyttäisi siltä, että talous todellakin olisi mahdollista tasapainottaa vuoteen 2017 mennessä.

Toivotan hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!
Timo Koivisto


Aiemmat kirjoitukset

20.2.2015

Katseet Jyväskylän kehittämiseen

Viime vuosina kaupungin päätöksenteossa ja julkikuvassa on korostunut talouden tasapainottaminen. Tähän on tunnuslukujen valossa ollut toki aihettakin. Onneksi toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta, ja kaupungin talous on saatu käännettyä oikeaan suuntaan. Viime vuoden tilinpäätös toteutuu selvästi talousarviota parempana. Talouden tasapainotilaan ja ennen kaikkea velanoton loppumiseen on kuitenkin vielä sen verran matkaa, että tiukka taloudenpito jatkuu varmasti vielä tulevinakin vuosina.

Kun taloudessa nyt kuitenkin edeltäjääni lainatakseni on saatu kovaa maata jalkojen alle, on meillä erinomainen mahdollisuus kääntää katseet kaupungin kehittämiseen. Erityisesti elinkeinopolitiikassa tarvitsemme uusia avauksia. Kaupunkiseudun keskeiset elinkeinovoimat kuten yritykset ja niitä edustavat järjestöt, oppilaitokset ja valtion aluehallinnon toimijat on saatava nykyistä paremmin toimimaan yhteen. Tarvitaan riittävän haastavia, yhdessä asetettuja tavoitteita sekä ennen kaikkea konkreettisia hankkeita. Uusia virallisluonteisia työryhmiä ja kehittämisohjelmia sen sijaan ei nyt kaivata.

Elinkeinopolitiikka tulee olemaan työssäni kaupunginjohtajana keskeisellä sijalla. Jos ja kun haluamme nykyisen kohtuuttoman korkean työttömyysprosenttimme alas, on uusien yritysten saamisessa kaupunkiin ja nykyisten toiminta- ja kasvuedellytyksistä huolehtimisessa pakko onnistua. Tässä työssä kaupungin uusi elinkeinoyksikkö toimii kaupunginjohtajan oikeana kätenä. Se ensinnäkin tarjoaa yrityksille tahon, jonka puoleen kaupunkiorganisaatiossa kääntyä, koski asia sitten mitä tahansa. Vähintään yhtä tärkeää on kaupungin omien yrityksiä koskevien, vaikkapa erilaisten lupaprosessien trimmaus mahdollisimman sujuviksi. Lisäksi ja ehkä tärkeimpänä elinkeinoyksikön tehtävänä on kaupungin myyminen ja markkinoiminen kaupunginjohtajan valtuuksin. Tämä edellyttää aktiivista yritysten kontaktoimista, yhtä hyvin kaupungissa jo toimivien kuin muualta tänne haviteltavienkin.

Uudistamme parhaillaan kaupungin johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on johtamisen tehostaminen johtamistasoja karsimalla ja johtajien määrää vähentämällä. Tärkeä tavoite on myös johtamisen tuominen lähemmäs itse palvelutuotantoa. Kaupunginhallitus nimesi uudet toimialajohtajat tämän viikon maanantaina. He korvaavat nykyiset apulaiskaupunginjohtajat ja vastuualuejohtajat. Nimetyksi tuli kolme ammattitaitoista ja osaavaa henkilöä, jotka tuovat myös uutta näkemystä ja virtaa kaupungin johtamiseen. He jatkavat nyt omien toimialojensa johtamisen uudistamista. Valmista on määrä tulla huhtikuun alkuun mennessä.

Jyväskylällä on haasteensa, erityisesti korkea työttömyys ja kaupungin talous, mutta samat haasteet koskevat kyllä kaikkia muitakin kaupunkiseutuja. Muuten kaupunkimme perustilanne on kuitenkin hyvä. Kaupunki kasvaa, mikä kertoo siitä, että uusia työpaikkoja syntyy ja opiskelukaupunkina olemme perinteisen vetovoimaisia. Myös mielikuva kaupungista on edelleen hyvä. Rohkenen väittää, että jos maassa ylipäätään jatkossa on menestyviä kaupunkiseutuja, niin Jyväskylä on varmasti yksi niistä.

Tuoreessa kaupunkistrategiassa keskeiseksi arvoksi on nostettu yhdessä tekeminen ja osallisuus. Tämä linjaus tulee näkymään asioiden valmistelun ja päätöksenteon entistäkin suurempana avoimuutena ja kaupunkilaisten aktivoimisena mukaan jo hyvissä ajoin ennen asioiden ratkaisemista. Tässä hengessä kannustan kaupunkilaisia olemaan rohkeasti yhteydessä myös allekirjoittaneeseen.

Terveisin,
Timo Koivisto

Yhteys

Timo Koivisto
p. 014 266 1501
etunimi.sukunimi@jkl.fi

Kaupunginjohtajan sihteeri
Maarit Laukkala
p. 014 266 1505
maarit.laukkala@jkl.fi

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2015 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta