Suoraan sisältöön

Kaupunginjohtaja Markku Andersson. Kuva Pirjo Ala-HynniläMarkku Andersson

Viisas uudistaja on voittaja

- kunnilla edessä epävarmuuden aikaa

Suomalaisilla kunnilla on edessä kuntahistorian suurin uudistamisen aika. Sote-uudistus toteutuessaan tarkoittaa sitä, että yli puolet kuntatalouksista siirtyy viiden sote-alueen päätösvaltaan. Kuntien henkilöstöstä niin ikään yli puolet eli 200 000 kuntien viranhaltijaa ja työntekijää siirtyy sote-alueiden kuntayhtymien palvelukseen. Uusi sote-kokonaisuus on toteutuessaan jättimäinen uudistus.

Sote-uudistus toiminnallisena ja rakenteellisena uudistuksen on varmasti välttämätön.

Miten kustannukset ja demokratia sitten toteutuvat, onkin jo mittavan suuri ja toistaiseksi vielä avoin kysymys. Tätä valtaisaa kokonaisuutta pohtii parhaillaan eduskuntamme viisaalla tavalla. Entä millainen sitten on jäljelle jäävä tulevaisuuden kunta, ja mitä se oikeastaan tekee? Sote-uudistuksen jälkeinen kunta on toiminnallisesti täysin erilainen kuin nykyinen. Tämäkin on tiedostettava! Jos ei ole helppoa päätöksentekijällä, niin eipä ole selkeää kuvaa kuntalaisellakaan. - Helppoa ei päätöksenteko tule olemaan, mutta eteenpäin pitää mennä.

Tuoreen Polemiikki-lehden kansisivulla on pysäyttävä kysymys: ”Mitä kunnasta jää jäljelle?” Tämä poleeminen kysymys on esitetty sote-lakiehdotuksen antamisen jälkeen.

Mielestäni siinä on hyvin ytimiin menevä kysymys. Kun kuntien budjettivallasta häviää uuden soten nieluun yli puolet, niin on myös selviö, että 2020-luvun kunta ei ole enää nykyisensä.

Parlamentaarisella valmistelulla etenevä sote-uudistus on kuitenkin tarpeellinen ja välttämätön. On nähtävissä, että suomalainen kunta joutuu hakemaan uutta hahmoaan. Jos ja kun sote-laki toteutuu esitetyllä tavalla, niin suomalainen kunta riisutaan taloudeltaan ja toiminnaltaan puolikkaaksi nykyisestään. – Mitä kunnasta sitten jää jäljelle, kun sote ja muutkin mahdolliset tehtävien siirrot toteutuvat?

Kuntaliitto on ilmaissut huolensa siitä, että sote-uudistus nykyparametrein on ajamassa osan kunnista taloudellis-toiminnallisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen, jopa pakkoliitoksiin. – Itse olin Kuntaliitossa tätä kannanottoa sorvaamassa, joten siinä kyllä näkyy myös oma huoleni kuntatulevaisuudesta.

Maamme nykyisen hallituksen ensimetreillä asetettu tavoite kuntarakenneuudistuksesta olisi arvioni mukaan ollut paljon vähäisempi muutoksen dramatiikaltaan kuin nykyinen uudistamisen suunta. Suunta on kuitenkin valittu ja nyt edetään sen mukaisesti! Muutoksen tarve ja ulkoinen paine uudistukselle on valtaisa.

Ikääntyminen, muuttoliike, työpaikat ja kuntatalous mullistavat vielä monin tavoin suomalaista kuntarakennetta ja -kenttää. Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkasen tuoreen arvion mukaan Suomea pitää ”tiivistää”. Tällä Loikkanen tarkoittaa sitä, että maamme ns. kasvukeskuksia pitää edelleen kasvattaa ja Suomea tiivistää. Loikkasen mukaan ”on aika haudata puheet Suomesta, jota kehitetään tasapuolisesti kaikkialla”. Tämän näkemyksensä hän perustelee sillä, ettei meillä ole edellytyksiä tällaiseen tasapuoliseen kehitykseen.

Entä mitä Loikkanen tarjoaa tilalle? Hänen mukaansa kasvupanostukset olisi ”luonnollista asettaa oikeasti vetovoimaisiin kaupunkeihin”. Näillä vetovoimaisilla kaupungeilla hän tarkoittaa 5-6 suurinta yliopistokaupunkia.

Omaa ajatteluani vastaa hyvin Loikkasen pohdiskelua.

Jyväskylä on historiallisesti yksi Suomen merkittävistä yliopisto- ja koulukaupungeista ja sellaisena haluamme myös kehittyä. Jyväskyläläisten ikärakenne on opiskelijakaupunkiroolistaan johtuen nuori, dynaaminen ja innovatiivinen. Me olemme olleet monin mittarein arvioiden 2000-luvun menestyjäkaupunki.

”Suomi ajaa kohti seinää” otsikoi Elinkeinoelämän keskusliiton pessimistinen kannanotto. ”Vuonna 2020 silloiset päättäjät pakotetaan toimiin, joita me kukaan emme halua”, linjasi EK:n toimitusjohtaja. Kuntataloudet ovat koko maassa tiukoilla ja kuntien velka on jo nelinkertaistunut 2000-luvulla, mutta mikä huolestuttavinta, niin kuntien velkaantumisen tahti näyttää jatkuvan myös lähimpinä vuosina. – Näin ei varmastikaan voida edetä. Ei myöskään riitä, että tästä realismista olemme yksimielisiä, vaan nyt meiltä edellytetään myös aitoja toimia, joilla on rakenteellisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Myös sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on nykyistä kustannustehokkaamman tavan löytäminen. Rahaa julkisen talouden pyörittämiseen on käytettävissä kovin rajallisesti. Pessimismiin ei kuitenkaan pidä vaipua, koska se ei auta mitään. Valtakunnan ja kuntatason päättäjiltä odotetaan ja edellytetään realiteettien tunnistamista ja sen mukaisia ratkaisuja. Siksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on uskallettava avoimesti tarkastella ja uudistaa.

Myös meillä Jyväskylässä on riittoisasti talouteen ja työpaikkojen rakentamiseen liittyviä haasteita, kuten myös kaikilla muilla Suomen kaupungeilla ja kunnilla. Kaupunkimme elinvoimasta ja vetovoimasta huolehtimisen on oltava nyt ja tulevaisuudessa kaupunkikehittämisen kuumimmassa ytimessä. Meillä on hyväksyttynä vahvan kasvun strategia. Meidän pitää huolehtia elinvoimastamme ja osata kehittyä asukasmäärää ja työpaikkoja kasvattavana kaupunkina myös tulevaisuudessa.

Olen vakuuttunut, että Jyväskylällä on elinvoimaisen positiivinen tulevaisuudenkuva. Tämä visio toteutuakseen edellyttää kuitenkin myös meiltä ja naapureiltamme määrätietoista ja jatkuvaa työtä toimintatapojamme ja strategiaamme uudistavana kaupunkina. – Pelkistäen sanottuna Jyväskylän on tulevaisuudessakin oltava elinvoimaisen vetovoimainen kaupunki asua ja elää. Tämä määritellään kaupunkimme uudessa strategiassa.

Edessä on epävarmuuden aikaa. Viisas uudistaja on voittaja myös tulevaisuuden muutoksissa ja myllerryksissä!

Markku Andersson
Kaupunginjohtaja

Yhteys

Markku Andersson
p. 014 266 1501
etunimi.sukunimi@jkl.fi

Kaupunginjohtajan sihteeri Maarit Laukkala
p. 014 266 1505
maarit.laukkala@jkl.fi

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2014 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta