Suoraan sisältöön

KAAVASANASTO JA -MERKINNÄT

Seuraavaan on koottu kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvää keskeistä sanastoa. Voit hakea tiettyä sanaa alla olevan kirjainhaun perusteella.

Kaavamerkintöihin voit tutustua ympäristöministeriön sivuilla. Jyväskylän kaupunki käyttää näiden virallisten merkintöjen lisäksi monia muita merkintöjä, jotka selviävät kaavakohtaisista merkintöjen selityksistä.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V X Y Z Å Ö Ä

A

Ajantasa-asemakaava
Ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista.
Jyväskylän ajantasa-asemakaava

Asemakaava
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö järjestetään. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista siten, että asemakaavan perusratkaisu noudattaa yleiskaavaa. Asemakaavasta ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja miten paljon. Usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta.

Asemakaavan muutoshakemus(lomake)
Haettaessa asemakaavan muutosta Jyväskylän kaupungilta tulee käyttää kaavoituksen asemakaavan muutoshakemuslomaketta.

K

Kaava-asiakirjat (kaavaselostus, kaavakartta ym.)
Kaavan laadintaan kuuluu seuraavia asiakirjoja: kaavakartta kaavamääräyksineen (kaavaluonnosvaihe, kaavaehdotusvaihe, valmis asema- tai yleiskaava), kaavaselostus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, havainnollistavia karttoja ja kuvia sekä muuta aineistoa (esimerkiksi lähtötietoja kaava-alueen luonto-oloista ja väestörakenteesta).
Kaavakartta on karttamuotoinen esitys kaavasta eli suunnitellusta maankäytöstä. Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen juridisen kaavan. Kaavakartoissa käytettävät merkinnät löydät täältä.
Kaavaselostus on kirjallinen asiakirja, jossa kerrotaan mm. kaavoitettavan alueen oloista, kaavan tavoitteista, kaavan vaikutuksista, suunnittelun eri vaiheista, osallistumisjärjestelyistä sekä kuvaillaan kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet. Kaavaselostuksen sisällöstä on määritelty laissa
yleiskaavojen ja asemakaavojen osalta erikseen.
Yleiskaavan selostuksen sisältövaatimukset( Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §)
Asemakaavan selostuksen sisältövaatimukset (Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §)

Kaavaehdotus
Kaavaehdotus on viralliseen käsittelyyn (kaupunkirakennelautakunta, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto) menevä kaava, joka on valmis hyväksyttäväksi. Vrt. kaavaluonnos.

Kaavaluonnos
Kaavaluonnos on kaavan valmisteluvaiheessa nähtäville asetettava kaava, joka ei ole välttämättä vielä kaikilta osin mietitty. Kaavaluonnos-vaiheessa voidaan nähtäville asettaa myös useita eri vaihtoehtoja.
Vrt. Kaavaehdotus.

Kaavamääräykset
Kaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan kaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Määräykset esitetään kirjallisessa muodossa kaavakartan yhteydessä.

Kaavoituskatsaus
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä.
Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä muut päätökset ja toimet, jotka vaikuttavat kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.
Myös maankäyttösopimuksista tulee tiedottaa kaavoituskatsauksessa.
Jyväskylässä kutsutaan lain mukaista, kerran vuodessa laadittavaa, kaavoituskatsausta kaavoitusohjelmaksi. Lisäksi kaavoituskatsauksen nimellä kutsutaan Jyväskylän tiedotuslehdessä ilmestyvää kaavoituksen tiedotussivua.
Viimeisin kaavoitusohjelma

Kaupunkirakennelautakunta
Kaavoitus valmistelee osaltaan asioita, joita ovat muun muassa yleiskaavat, asemakaavat sekä muu yleis- ja periaatesuunnittelu. Luottamusmiehet päättävät valmistelun pohjalta esimerkiksi hyväksytäänkö jokin kaava vai ei. Pääosa kaavoituksen valmistelemista asioista viedään ensin kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn. Useimmat asiat jatkavat sieltä edelleen hyväksymiskäsittelyssä, seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja osa myös kaupunginvaltuustoon. Sama asia saattaa tulla uudelleen kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn muun muassa asian laajuuden, saadun palautteen ja käsittelyn takia.
Kaupunkirakennelautakunta on Jyväskylän kaupunginvaltuuston valitsema 12-henkinen lautakunta. Asiat käsitellään siellä kaupunginarkkitehdin ehdotuksesta.

Kaavoitusohjelma
Kaavoitusohjelmalla tarkoitetaan lain mukaista kerran vuodessa laadittavaa kaavoituskatsausta (ks. kaavoituskatsaus).

Kerrosala
Kerrosala on yksi rakennuksen laajuutta kuvaava pinta-alakäsite. Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Sallittu kerrosala ilmoitetaan yleensä tehokkuuslukuna tai suoraan neliömetreinä (kerrosalaneliömetreinä). Kerrosala on kerrostasojen alojen summa ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna. Kerrosala ei kuitenkaan sisällä kellarikerroksissa ja ullakolla kuin kaavassa erikseen määritellyt osat.

Kuulutus/ kuuluttaminen
Kaavan kuulutus / kuuluttaminen on ilmoitus Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä kaavoituksen vireilletulosta, tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen (=laatimisvaiheen kuuleminen) sekä julkisesti nähtäville asettamisesta. Vireilletulosta ja laatimisvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi osallisten tiedonsaannin kannalta. Julkisesta nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutusten tekemiseen ilmoitetaan aina Keskisuomalaisessa.

L

Laatimisvaiheen yhteistyö/ kuuleminen
Valmisteltaessa kaavaa tulee osallisille varata tilaisuus mielipiteen esittämiseen määräajassa suullisesti tai kirjallisesti asettamalla valmisteluaineisto nähtäville tai erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Yhteistyöstä ja kuulemismenettelystä tiedotetaan kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla tavalla.

Lausunto kaavaehdotuksesta
Lausunto pyydetään:
1) Maakunnan liitolta yleiskaavasta sekä asemakaavasta, joka saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita.
2) Kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa.
3) Keski-Suomen ELY-keskukselta yleiskaavasta tarpeen mukaan sekä asemakaavasta, jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita, luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta taikka maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta.
4) Tarpeen mukaan muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä.
5) Tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä.

M

Maakuntakaava
Keski-Suomen Liitto laatii maakuntakaavoja. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet sekä varataan alueet esimerkiksi seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä osoitetaan muun muassa asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Maakuntakaavan on tarkoitus olla osin yleispiirteisempi kuin aiempi seutukaava, osin se on tarkempi. Maakuntakaava on ohjeena kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Keski-Suomen maakuntakaavan laatii Keski-Suomen liitto.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL)
Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.

Maisematyölupa
Maisematyölupa vaaditaan maisemaa muuttavalta maanrakennustyöltä (kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen ja täyttäminen), puita kaadettaessa tai muun vastaavan työn ollessa kyseessä. Lupa tarvitaan asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella (mikäli yleiskaavassa niin määrätään) sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asema- tai yleiskaavan laatimiseksi.

Mielipide
Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä vireillä ja valmisteltavana olevasta kaavasta sekä siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide voi olla kirjallinen tai suullinen. Mielipide on vapaamuotoinen ja se on tarkoituksenmukaista perustella.
Suositeltavampia ovat kirjalliset mielipiteet, koska ne tulevat varmemmin päättäjien tietoon juuri sellaisina kuin ne on kirjoitettu. Suullisessa mielipiteessä ei välttämättä asiasisältö välity täsmälleen tarkoitetussa muodossa.

Muistutus
Muistutus on kunnan jäsenen tai osallisen julkisesti nähtäville asetetusta kaavasta esittämä mielipide. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Muistutus on oltava kirjallinen ja se on toimitettava kaupunkirakennepalveluiden kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä.

N

Nähtävilläolo
Nähtävilläolo tarkoittaa, että kaava (luonnos tai ehdotus) on julkisesti kaikkien nähtävissä ilmoitetussa paikassa (yleensä kaupunkisuunnitteluosastolla), jossa siihen voi tutustua. Nähtävilläolon aikana kaavasta voi antaa palautetta (luonnosvaihe) sekä muistutuksia ja lausuntoja (ehdotusvaihe).
Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana palautetta voi antaa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana muistutukset tulee tehdä kirjallisina. Kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin kaavoitus laatii perustellut vastineet.

O

Oikeusvaikutteinen/ Oikeusvaikutteeton
Yleiskaavan voi 1.1.2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Mikäli kaava on oikeusvaikutukseton, tulee se mainita kaavakartassa ja –selostuksessa.
Oikeusvaikutteinen yleiskaava vaikuttaa muuhun suunnitteluun ja viranomaistahoihin (MRL 42 §).
Yleiskaavalla voidaan määrätä rakentamis- ja toimenpiderajoituksia (MRL 43 §) ja se voi toimia perusteena haettaessa MRL 99 §:n 3 momentin mukaista alueen lunastuslupaa. Yleiskaavan ollessa vireillä ja laadittavana kunta voi asettaa alueen rakennuskieltoon ja MRL 128 §:n mukaiseen toimenpiderajoitukseen. Yleiskaavan sisältövaatimukset on mainittu maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Osayleiskaava on yleensä suunnittelutarkkuudeltaan kokonaisyleiskaavaa tarkempi suunnitelma.
Oikeusvaikutukseton yleiskaava on lähinnä kunnan kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma, joka on otettava huomioon valtuuston yleispiirteisenä maankäytön tavoitteena ja päätöksenä. Se ei voi aiheuttaa kunnalle lunastus- tai korvausvelvollisuutta.

Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Kaavoituksen alkaessa laaditaan jokaisesta kaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä esitetään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Lisäksi siinä kuvataan suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat sekä osalliset, joita suunnittelu koskee.
Vireillä olevien kaavojen sivuilta löydät joidenkin kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat.

Osayleiskaava
Osa-yleiskaava käsittää osan kaupungin alueesta ja on tavallisesti yleiskaavaa tarkempi. Osayleiskaavoja Jyväskylässä on laadittu mm. Lutakosta, Muurame-Sääksvuoresta ja Kekkola-Kylmänorosta.

R

Rakennuskaava
Rakennuskaava on maalaiskunnissa käytössä ollut kaavamuoto. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä vanhat rakennuskaavat tulivat voimaan asemakaavoina 1.1.2000.

Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Lupa tarvitaan myös mittavampiin korjaus- ja muutostöihin. Rakennusluvan myöntää rakennusvalvontaosasto. Ks. myös toimenpidelupa.

Rakennusoikeus
Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Katso myös kerrosala.

Rakennuskielto
Rakennuskiellon tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa (MRL 38 §, 53 §). Rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten on voimassa enintään viisi vuotta, mutta sitä voidaan pidentää enintään viidellä vuodella ja senkin jälkeen alueellinen ELY-keskus voi erityisestä syystä vielä pidentää kieltoa enintään viidellä vuodella. Rakennuskielto asemakaavaa laadittaessa on voimassa enintään kaksi vuotta, mutta kunta voi pidentää sitä kaksi vuotta kerrallaan. Asemakaavan laajentamiseksi rakennuskielto voi kuitenkin kestää yhteensä enintään kahdeksan vuotta.

S

Seutukaava
Vuoden 1999 loppuun asti voimassa olleen rakennuslain aikana laaditut maakuntatason kaavat ovat seutukaavoja. Näitä laati Jyväskylää koskien Keski-Suomen seutukaavaliitto, nyttemmin Keski-Suomen Liitto. Jo laaditut seutukaavat ovat edelleen seutukaavoja siirtymäjakson ajan eli 1.1.2010 asti ja ne ovat voimassa rakennuslain mukaisin oikeusvaikutuksin. Seutukaavat korvataan 1.1.2010 maakuntakaavoilla. Nykyisiä seutukaavoja voidaan korvata ja kumota siirtymäjakson aikanakin. Vertaa kohta maakuntakaava.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA)
Sosiaalinen vaikutus on yksinkertaistettuna ihmiseen kohdistuvaa vaikutusta. Kaavojen yhteydessä tulee tapauskohtaisesti ja riittävässä määrin arvioida mm. kaavan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja hyvinvointiin. Tämä tapahtuu osana muuta vaikutusten arviointia ja osana kaavoitusprosessia. Sen tulokset kerrotaan kaavaselostuksessa.

Suunnittelutarvealue (MRL 16 ja 137 §)
Taaja-asutuskäsitteestä on uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä luovuttu ja sen tilalle on otettu käyttöön suunnittelutarvealueen käsite. Suunnittelutarpeen synnyttää nyt, vastaavasti kuin aiemmin taaja-asutus, myös yksittäinen merkittävä rakentaminen.
Rakennusjärjestyksessä tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa kunta voi laajentaa suunnittelutarve-aluetta ottamalla sen piiriin alueita, joilla tuleva yhdyskuntakehitys edellyttää suunnittelua tai joilla on erityisten ympäristöarvojen tai –haittojen vuoksi tarpeen suunnitella maankäyttöä.
Alueellisella ympäristökeskuksella on valitusoikeus kunnan suunnittelutarveasiassa tekemistä MRL 137 §:n mukaisista päätöksistä.
Jyväskylässä suunnittelutarvealueiksi määritellyt alueet löytyvät täältä.

Suunnittelutarveratkaisu
Suunnittelutarvealueelle rakentamisessa on käytössä laajennettu rakennuslupaharkinta. Sen yhteydessä selvitetään mm. aiheuttaako rakentaminen haitallista yhdyskuntakehitystä.
Ratkaisussa kuullaan ympäristö- ja kaavoitusviranomaista ja ratkaisun antaa rakennuslautakunta.
Ranta-alueille rakentamisessa on erilliset edellytykset (MRL 72 §). Niissä ratkaisun antaa alueellinen ympäristökeskus.

T

Tehokkuusluku
Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden kerrosalan ja tontin tai kerrosalan ja rakennuspaikan pinta-alan suhteena, josta kerrosala neliömetreinä voidaan laskea.

Toimenpidelupa
Toimenpidelupa tarvitaan sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen. Vrt. rakennuslupa.

Toimenpiderajoitus
Toimenpiderajoitus koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä asemakaava-alueella tai yleiskaava-alueella, jos kaavassa niin määrätään sekä eräillä rakennuskieltoalueilla (MRL 128 §).

V

Vaikutusten arviointi
Kaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti selvittää kaavan vaikutukset mm. luontoon, maisemaan, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen, talouteen sekä ihmisiin (ks. enemmän Sosiaalisten vaikutusten arviointi). Lisäksi arvioinnista säädetään lain 9§:ssä lain Yleisissä säännöksissä.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtioneuvosto voi asettaa erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtioneuvoston päätös koskien näitä tavoitteita on tehty 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee huomioida kaavoja laadittaessa. Merkittävin osa tavoitteista kohdistuu maakunta- ja yleiskaavoitukseen. Tavoitteet on ryhmitelty kuudeksi asiakokonaisuudeksi: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5) Helsingin seudun erityiskysymykset ja 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Vastine
Vastine kaavoitusprosessissa tarkoittaa kaavoittajan antamaa vastausta tai perustelua tehdylle kaavaratkaisulle. Se annetaan kaavan luonnos- tai ehdotusvaiheessa tapauskohtaisesti kaavasta tehtyyn huomautukseen, lausuntoon, muistutukseen tai valitukseen.

Viranomaisneuvottelu
Viranomaisneuvottelu järjestetään kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa valmisteltaessa yleis- ja asemakaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. Neuvottelussa selvitetään kaavan laadintaan liittyvät valtakunnalliset, seudulliset ja muut keskeiset tavoitteet.
Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu.

Vireilletulo
Kaavoituksen vireilletulosta eli kaavoitustyön aloittamisesta ilmoitetaan, jotta osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Vireilletulosta ilmoitetaan Jyväskylän tiedotuslehdessä, Keskisuomalaisessa tai muulla kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla esim. kirjeitse.

Y

Yleiskaava
Yleiskaava on kaupungin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka kattaa koko kaupungin tai osia siitä (ks. osayleiskaava). Yleiskaava voidaan laatia myös kahden tai useamman kunnan alueelle, joista esimerkkinä voi mainita Muurame-Sääksvuori osayleiskaavan. Yleiskaava voi myös koskea jotain tiettyä teemaa, kuten viheralueita. Yleiskaavan voi laatia oikeusvaikutteellisena tai oikeusvaikutteettomana (ks. oikeusvaikutteinen/ oikeusvaikutteeton).
Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat kohdat, katso luku 5.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
Kaavaa laadittaessa selvitetään riittävässä määrin mm. kaavan ympäristövaikutukset. Myös muita vaikutuksia arvioidaan (ks. vaikutusten arviointi). Kaavan yhteydessä tehtävää arviointia kutsutaan usein nimellä kaava-YVA, ja sitä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.
Tästä eroaa ns. hanke-YVA, jota säätelee YVA-laki. Hankkeita, joista tulee tehdä YVA-lain mukainen arviointimenettely, ovat mm. suuret tiet ja voimajohdot. Arvioinnista vastaa hankkeen toteuttaja. Kaupungit harvemmin joutuvat teettämään tällaisia YVA-lain mukaisia arviointeja.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta