Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki » Kaupunkirakennepalvelut » Kadut ja liikenne » Kadut » Suunnittelu » Rajakadun liikenteen sujuvuusselvitys

RAJAKADUN LIIKENTEEN SUJUVUUSSELVITYS, TIIVISTELMÄ

Selvitys Rajakadun liikenteen sujuvuuden parantamiseksi valmistui kesällä 2013. Liikennesuunnitelmassa on kartoitettu nykytilanteen liikenteelliset ongelmat ja laadittu parannustoimenpide-ehdotukset Rajakadulle välille Puistokatu–Sepänkatu. Henkilöautoliikenteen ongelmakohtia ja parantamistoimenpiteitä on arvioitu liikenteen simuloinnein (Paramics) Lisäksi on hyödynnetty muun muassa kaupungin keräämää asukaspalautetta.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Rajakadun liikennemäärä on suuri ja liikenteen toimivuus on kriittisimmillään aamun ja iltapäivän vilkkaimpina tunteina. Liikenteen suurimmat ongelmat ovat Puistokadun ja Sepänkadun risteyksissä iltahuipputunnin aikana. Rajakadulla kulkee useita linja-autoliikenteen linjoja keskustan ja Taulumäen suuntiin. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta Rajakadun ammattioppilaitos on merkittävä matkakohde. Rajakadun suuntaisen kävelyn ja pyöräilyn pääreitti (yhdistetty jalankulku ja pyöräily) kulkee Rajakadun pohjoispuolella. Keskustan puolella on lisäksi kapeampi jalkakäytävä.

Suunnittelualueella on tapahtunut useita onnettomuuksia (80 kpl) viime vuosina (2008–2012). Kävelijöiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksia (11 kpl) on suhteellisen vähän verrattuna peltikolareihin. Henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut neljässä vuodessa 6 kappaletta, joista kolmessa osapuolena on ollut pyöräilijä ja kahdessa mopo. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole tapahtunut viime vuosina. Onnettomuudet keskittyvät odotetusti risteyksien läheisyyteen. Onnettomuuksia on ollut erityisesti Sepänkadun ruuhkaisessa risteyksessä, jossa valo-ohjauksen sekavaihe ja Viitaniemen puolen tulohaaran suojatiejärjestelyt lisäävät onnettomuusherkkyyttä.

Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on ollut nykyisten henkilöautoliikenteen ruuhkien vähentäminen Rajakadulla lähitulevaisuudessa (vaihe I). Henkilöautoliikenteen lisäksi on huomioitu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamismahdollisuudet. Myöhempää tulevaisuutta varten on laadittu alustava suunnitelma Rajakadun laajemmaksi kunnostamiseksi ja lisäkaistojen rakentamiseksi (vaihe II). Rajakadun lisäksi on tarkasteltu Sepänkadun Viitaniemen puoleisen osan pyöräily- ja kävely-yhteyksien parantamismahdollisuuksia ja pysäkkijärjestelyjä.

Liikenteen toimivuus nykytilanteessa

Liikenteen toimivuuden kannalta Puistokadun risteyksessä merkittävin ongelma on Taulumäen suunnasta vasemmalle Puistokadulle kääntyvä liikenne (iltahuipputunnissa 350–400 ajon/h). Suunnalle ei riitä vihreää aikaa, koska Rajakadulta Taulumäen suuntaan menevä liikenne on myös vilkasta. Vasemmalle kääntyvä liikenne jonoutuu voimakkaasti, ja jonot yltävät Taulumäentien risteykseen. Autojono haittaa myös bussiliikennettä (erityisesti Taulumäen suunnasta keskustaan vasemmalle kääntyvät linjat).

Sepänkadun liittymän vilkkaat sivusuunnat ja kääntyvät liikennevirrat aiheuttavat ongelmia liikenteen sujuvuudelle. Valo-ohjauksessa vasemmalle kääntyminen on vaikeaa sekavaiheissa (ei nuolivaloa, vasemmalle kääntyjä joutuu väistämään vastaantulijoita). Tärkeimmille suunnille (Sepänkatu keskustasta, Rajakatu Taulumäen suunnasta) on järjestetty ns. jälkivihreä, jonka aikana vasemmalle pääsee kääntymään ilman vastaantulijoita.

Iltaruuhkassa erityisesti Nisulankadun suunta jonoutuu voimakkaasti. Jonot voivat yltää yli Pitkäkadun risteyksen. Vastakkaisen Taulumäen tulosuunnan vasemmalle kääntyvien pakollinen jälkivihreä lyhentää Nisulankadun suunnan vihreää ja heikentää Nisulankadun suunnan toimintaa. Taulumäen suunnasta liikenne jakautuu tasaisemmin suoraan menevälle ja vasemmalle kääntyvälle kaistalle, mikä vähentää jonoutumista. Viitaniementien suunnasta Taulumäen suuntaan kääntyminen on erityisen vaikeaa. Ongelmaa ja koko risteyksen välityskykyä heikentää se, että pysäytysviiva on kaukana risteysalueesta johtuen Nisulankadun alittavan alikulkuyhteyden järjestelyistä. Ruuhkaisuus ja sekavaiheet näkyvät myös onnettomuusmäärissä.

Aatoksenkadun risteys toimii valo-ohjaamattomana. Iltaruuhkassa Aatoksenkadulta vasemmalle Taulumäen suuntaan kääntyminen on ajoittain vaikeaa ja viivytykset voivat kasvaa pitkiksi. Rajakadun vihreä aalto aiheuttaa tilanteen, jossa jommastakummasta Rajakadun suunnasta on tulossa liikennettä lähes koko ajan. Lisäksi syntyy tilanteita, joissa Nisulankadun suunnasta vasemmalle Aatoksenkadulle kääntyvä joutuu odottamaan sopivaa aikaväliä vastaantulevassa liikenteessä ja estää Taulumäelle päin kulkevaa liikennettä.

Muissa risteyksissä toimivuus on parempi. Nisulankadun suunnasta Eeronkadulle kääntyminen (sekavaihe) voi olla ajoittain vaikeaa, mutta se ei häiritse Rajakadun toimivuutta kokonaisuutena. Tapionkadun risteyksessä ei ole merkittäviä toimivuusongelmia. Näiden risteysten väli voi kuitenkin ajoittain tukkeutua, jos kaikki Rajakatua kulkevat autot eivät ole ehtineet vihreistä läpi vihreän aallon aikana.

Rajakadun ajoratapysäkki häiritsee Rajakadun vilkasta liikennettä Taulumäen suuntaan. Häiriöt ovat lyhytkestoisia, ja bussivuoroja on melko harvoin (10/h). Bussipysäkki ja Aatoksenkadulle vasemmalle kääntyvät aiheuttavat kuitenkin sen, että vilkas ja häiriöherkkä Rajakatu on ajoittain jonoutunut lähes koko pituudeltaan.

Ajoneuvoliikenteen osalta yleisin asukaspalaute on koskenut Rajakadun ruuhkaisuutta. Lisäksi on tullut palautetta Sepänkadun risteyksen ruuhkautumisen aiheuttamasta Sepänkatu–Rajakatu -läpiajosta Volmarinkadun ja Eeronkadun kautta. Kaupungin laatiman laskennan mukaan Volmarinkadun ruuhka-ajan liikenteestä noin puolet on läpiajoa Rajakadulta Sepänkadulle.

Kävelijät ja erityisesti pyöräilijät ovat toivoneet olosuhteiden parantamista Rajakadun varressa. Eräs erityinen piirre Rajakadun liikenteessä on tonttiliittymien suuri määrä. Rajakadun varren kerrostalojen parkkipaikkojen liikenne kulkee tällä hetkellä suoraan pihalta Rajakadulle. Ruuhka-aikana tonteille ja tonteilta pääsy on vaikeaa, mikä on myös mainittu asukaspalautteessa.

I-vaiheen toimenpiteet liikenteen sujuvoittamiseksi

Ensimmäisessä vaiheessa liikenteen toimivuuden varmistamiseksi Sepänkadun liittymää ehdotetaan parannettavaksi liikennevaloliittymä, joka sisältää seuraavat toimenpiteet:

1. Oikealle kääntyvät ryhmittymiskaistat Rajakadun ja Nisulankadun tulosuunnille

  • Taulumäen puoleisella haaralla ajoradan leventäminen viherkaistalle
  • Nisulankadulla keskisaarekkeen ja Vesangantien suuntaan menevän kaistan kaventaminen. Oikealle kääntyvä kaista aloitetaan nykyisen tonttiliittymän kohdalta (tonttiliittymä suljetaan tarvittaessa, ajo Pitkäkadun kautta).
  • Portaalien uusiminen

2. Oikealle kääntyvä ryhmittymiskaista Sepänkadulle keskustan tulosuunnalle

  • Mahdollisimman pitkä P-alueen liittymä huomioiden, ainakin 30 m
  • Ajoradan leventäminen viherkaistalle, keskisaarekkeen ja portaalin uusiminen
  • P-liittymän kaventaminen ja uudelleen muotoilu

3. Vasemmalle kääntyvä ryhmittymiskaista Sepänkadulle Viitaniementien tulosuunnalle

  • Ajoratamaalaus, kadun varren pysäköintikielto ja tarvittaessa ajoradan leventäminen
  • Sepänkadun ajoratapysäkkien siirto kauemmas tarvittaessa

4. Viitaniementien tulosuunnan suojatie suositellaan korvattavaksi alikulkutunnelilla

  • Muussa tapauksessa keskisaareke suojatielle ja mielellään suojatien siirto lähemmäs Sepänkadun risteystä. Edellyttää jalankulku- ja pyöräilyväylän siirtoa Rajakadun varteen ja yhteys alikulkuun / Nisulankadun suuntaan joudutaan taittamaan mutkalle.

Oikealle kääntyvien ryhmittymiskaistojen ansiosta Sepänkadun risteyksen valo-ohjauksessa voidaan ottaa käyttöön 3- tai 2-aukkoisia nuoliopastimia vilkkaille oikealle kääntyville suunnille ja luopua sekavaiheista. Vasemmalle kääntyvien ohjaaminen nuolivaloin parantaa turvallisuutta. Toimivuus on iltaruuhkan nykyliikennemäärin kokonaisuutena hyvä tai vähintään tyydyttävä. Aamuruuhkassa toimivuus on parempi kuin iltaruuhkassa.

Sepänkadun liittymän parantamiseksi tutkittiin myös kiertoliittymän mahdollisuutta. Nykytilanteen iltaruuhkassa 1-kaistaisen kiertoliittymän toimivuus on hyvä. Toimivuutta parantaa tasainen liikenteen suuntajakauma eli kääntyviä virtoja tasaisesti eri suunnissa. Jonoutuminen on kaikilla haaroilla vähäistä. Kiertoliittymä toimii nykyliikenteessä nykyistä ja vaihtoehdon 1 valo-ohjausta tehokkaammin. Kiertoliittymä hyödyttää erityisesti sivusuuntia. Pisimmät jonot ovat samaa tasoa, mutta keskimäärin jonot ovat lyhyemmät ja viivytykset selvästi pienemmät.

Kiertoliittymän ”ongelmana” on liiankin hyvä toimivuus iltaruuhkassa verrattuna Rajakadun Taulumäen suunnan välityskykyyn. Jatkuva ja tasainen liikennevirta Taulumäelle päin jonouttaa Rajakatua Eeronkadun risteyksessä, kun aiemmin Nisulankadun suunnan jonot pääsevät helpommin Taulumäen suuntaan. Jonon hännät yltävät ajoittain lähes Sepänkadun kiertoliittymään, mutta myös purkautuvat nopeasti. Kiertoliittymässä on kuitenkin valo-ohjausta suurempi riski sille, että Eeronkadun risteyksen jonot häiritsevät Sepänkadun risteyksen toimintaa. Kiertoliittymässä ei voida kontrolloida Rajakadulle pääsevän liikenteen määrää.

Rajakadun ja Puistokadun risteyksen parantamiseksi ensimmäisessä vaiheessa liikennevaloliittymänä esitetään:

1. Kääntymiskielto Puistokadulta vasemmalle

  • Nykyisen vasemmalle kääntyvän kaistan poisto keskisaarekkeen / reunakivilinjan muutoksin
  • Puistokadun ylittävän suojatien kannalta ajoradan kaventaminen oikeasta reunasta on tehokkaampi vaihtoehto

2. Rajakadun Taulumäen suuntaan menevän toisen kaistan avaaminen Aatoksenkadun jälkeen

Vasemmalle kääntymiskiellon ansiosta Taulumäen tulosuunnan toimivuus paranee merkittävästi ilta- ja aamuruuhkassa. Vasemmalle kääntyvän kaistan välityskyky riittää lisävihreän ansiosta nykyliikennemäärille, eikä pitkiä Taulumäentielle yltäviä jonoja esiinny iltaruuhkassa. Viivytykset laskevat huomattavasti, kun suunta ei enää ylikuormitu. On kuitenkin huomattava, että todellisuudessa vasemmalle kääntyvä liikennemäärä voi lisääntyä toimivuuden parantuessa.

Rajakadun Taulumäelle päin menevän suunnan toimivuus, viivytykset ja jonoutuminen säilyvät simuloinneissa nykyisellä tasolla. Maksimijonot ovat hetkittäin pitkät, mihin vaikuttaa myös se, että Aatoksenkadulle vasemmalle kääntyvät estävät Rajakadun suoraan menevää liikennettä.
Parantamistoimenpide ei vaikuta muihin Rajakadun risteyksiin vastaavasti kuin Sepänkadun parannukset, koska suoraan Nisulankadun suuntaan menevä liikenne saa vihreää runsaasti jo nykyään ja pääsee esteettä Rajakadulle. Kääntymiskiellon seurauksena Tapion- tai Sepänkadun risteykseen siirtyvä liikenne (noin 50 ajon/h) ei aiheuta merkittäviä ongelmia. Simuloinnissa liikenne oletettiin siirtyväksi Tapionkadulle. Ongelmia ei synny, koska Tapionkadun sivusuunta saa pitkän vihreän Rajakadun suojateiden vuoksi.

Puistokadulle kääntymisen helpottuminen auttaa merkittävästi keskustaan kääntyviä bussilinjoja. Rajakadun ylittävä suojatie voidaan mahdollisesti myös ohjata kiinteällä pyynnöllä, mikä parantaa kävely- ja pyöräilyolosuhteita.

Myös Puistokadun liittymään tutkittiin kiertoliittymän mahdollisuutta. Kiertoliittymään tarvitaan kaksi läpi menevää kaistaa Taulumäen suuntaan sekä kaistat suoraan ja vasemmalle Taulumäen suunnasta. 2-kaistainen kiertoliittymä toimii nykytilanteen iltaruuhkassa hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Aamuruuhkassa toimivuus on hyvä kaikilla suunnilla.

Kiertoliittymävaihtoehdossa kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestelyt ovat vaikeat ja kalliit, mikä tekee vaihtoehdosta ongelmallisen. Puisto- ja Rajakadun ylittävät suojatiet tulisi käytännössä saada eritasoon, mikä vaatii merkittäviä investointeja. Lisäksi mitoituksessa on varauduttava linja-autoliikenteeseen, mikä kasvattaa tilantarvetta. Hankalan ja kalliin toteutuksen vuoksi vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen, vaikka toimivuus on hyvä.

Rajakadun liikennesuunnitelma sisältää lisäksi muiden liittymien parantamisehdotukset, mutta suurimmat vaikutukset liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi tulevat Sepän- ja Puistokadun liittymien parantamisesta.

I-vaiheen liikenteelliset vaikutukset

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden vaikutuksesta bussiliikenteen sujuvuus paranee erityisesti Puistokadun risteyksessä, kun vasemmalle Puistokadulle kääntyminen helpottuu. Myös Sepänkadulla toimenpiteet sujuvoittavat bussiliikennettä.

Kävelijöiltä ja pyöräilijöiltä on tullut kommentteja Rajakadun ammattioppilaitoksen puoleisen väylän kapeudesta. Väylä on myös tärkeä ammattioppilaitoksen yhteyksien vuoksi. Väylä kannattaa kunnostaa hyvätasoiseksi pääreitiksi (esim. jalankulkijoiden ja pyöräilyn erottelu).

Keskustan puoleinen kävely- ja pyörätie kannattaa jättää jalkakäytävätasoiseksi mm. useiden tonttiliittymien vuoksi.

Sepänkadun esitetty alikulkutunneli tukee hyvätasoisen yhtenäisen väylän syntyä Rajakadun varteen. Sepänkadun risteys on tarkastelualueen onnettomuusalttein, ja nykyinen suojatieratkaisu ei ole kuljettajien kannalta helpoiten hahmotettavissa. Alikulkuratkaisun heikkona puolena on kävely- ja pyöräilyväylien pituuskaltevuuksien kasvu Nisulankadun suunnassa. Pituuskaltevuuksissa ei täysin päästä suositeltuihin hyvän palvelutason rajoihin. Alikulkuratkaisua vaikeuttaa ja sen hintaa nostaa myös sen vaatimat putkisiirrot.Alikulkuratkaisu on kuitenkin suositeltava kävelyn, pyöräilyn, ajoneuvoliikenteen ja turvallisuuden näkökulmista.

Rajakadun liikenteen sujuvoittaminen I-vaiheen jälkeen

Liikennesuunnitelmassa on edelleen tutkittu pidemmän tähtäimen ratkaisuna Rajakadun kehittämistä 2+2-kaistaisena bulevardina sekä 2+1-kaistaisena katuna.

2+2-kaistaisessa ratkaisussa kääntymiset tapahtuvat sekakaistoilta ja pysäkit ovat ajoratapysäkkejä. Liikenteen toimivuus on nykyisen iltaruuhkan liikennemäärin hyvä. Sekakaistoilta vasemmalle kääntyvät ja ajoratapysäkit aiheuttavat pysähdyksiä, mutta eivät pysäytä koko Rajakadun liikennevirtaa toisen kaistan jäädessä vapaaksi. Sekakaistat ja ajoratapysäkit pitävät ajonopeudet kurissa.

2+1-kaistaisessa mallissa kaksi kaistaa ovat Sepänkadulta Puistokadulle. Taulumäen suuntaan vasemmalle kääntyville voidaan toteuttaa ryhmittymiskaistat. 2+1-kaistaisessa vaihtoehdossa Nisulankadun suuntaan mentäessä Tapionkadulle vasemmalle kääntyvä ryhmittymiskaista säilyy. Liikenteen toimivuus on nykyisen iltaruuhkan liikennemäärin hyvä ja vastaa suurin piirtein 2+2-kaistaista vaihtoehtoa. Sepänkadun ja Puistokadun risteyksien toimivuudessa ei ole käytännön eroja verrattuna 2+2-kaistaiseen vaihtoehtoon nykyisin iltaruuhkan liikennemäärin.

Esitys I-vaiheen toimenpiteiksi

Rajakadun liikenteen sujuvuutta esitetään parannettavaksi seuraavissa vaiheissa:

1. Puistokadun risteyksen parantaminen liikennevalo-ohjattuna

  • ­Puistokadulta vasemmalle Rajakadulle kääntyminen poistetaan
  • ­Rajakadun toista suoraan menevää kaistaa Aatoksenkadun suunnasta pidennetään
  • ­toimenpiteiden kustannukset ovat noin 50 000 euroa

2. Sepänkadun liittymän parantaminen liikennevalo-ohjattuna ja alikulkutunnelin rakentaminen

  • ­liittymän ryhmityskaistojen rakentaminen
  • ­Sepänkadun alikulkutunnelin rakentaminen sekä siihen liittyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien muutokset
  • ­Sepänkadun liittymän parantamistoimenpiteiden kustannusarvio on noin 500 000 euroa

3. Rajakadun linja-autopysäkit Tapionkadun kohdalla

  • ­Taulumäen suunnan pysäkin siirto ja syvennys
  • ­Nisulankadun suunnan pysäkkikatos jalankulku- ja pyörätien eteen
  • ­toimenpiteiden kustannukset ovat noin 30 000 euroa

4. Rajakadun jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen Puistokadun ja Sepäntien välisellä osuudella

  • ­ Jalankulun ja pyöräilyn erottelu
  • ­ toimenpiteen kustannukset ovat noin 110 000 euroa

5. Muut Rajakadun toimenpiteet

  • ­ Aatoksenkadun liittymän parantaminen rakentamalla Rajakadulle vasemmalle kääntymiskaista
  • ­ Eeronkadun tulohaaran kaistojen leventäminen
  • ­ toimenpiteiden kustannukset ovat noin 20 000 euroa

6. Sepänkadun jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen välillä Rajakatu-Viitaniementie

  • ­kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen Sepänkadun ajoradan lounaispuolella (Nisulankadun puoleinen reuna)
  • ­suojatiejärjestelyt
  • ­bussipysäkit ja Volmarinkadun liittymäkohdan muokkaus
  • ­toimenpiteiden kustannukset ovat noin 50 000 euroa

Rajakadun liikennesuunnitelman luonnoksia ja vaiheittain etenemispolkua esiteltiin asukkaille yleisötilaisuudessa 7.5.2013. Paikalla oli noin alueen 20 asukasta ja yrittäjää, jotka olivat tyytyväisiä esitettyihin ratkaisuihin.

Rajakadun liikennesuunnitelma (pdf)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta