Suoraan sisältöön

Osaprojektit

Kaupungin keskusta on merkittävä osa kaupungin identiteettiä. Kaupallinen toiminta on perinteisesti keskittynyt vahvasti kaupunkien keskustoihin, mutta keskustat toimivat myös ihmisten kohtaamis- ja ajanviettopaikkoina ja ovat merkittävässä roolissa asuinympäristöinä. Jyväskylän keskusta on kompakti kaupunkikeskusta, jossa kauppa, palvelut ja asuminen toimivat limittäin.

Keskustakehittämisen taustalla vaikuttavat yleiset muutokset kuluttajakäyttäytymisessä. Kaupan rooli on muuttunut ja ostoksilla käynnissä korostuu yhä enemmän kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. Ravintola- ja kahvilapalveluita kulutetaan entistä enemmän ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ravintola- ja kahvilatoiminnan pinta-ala on Jyväskylän kävelykeskustan alueella kaksinkertaistunut. Myös keskustan monipuoliset tapahtumat keräävät suuria joukkoja Kompassille ja muualle kävelykeskustaan.

Keskustassa viihdytään ja ostos- ja palvelukokemukset vahvistuvat kun kaupunkiympäristö on kunnossa. Kaupunkitilat kuten kadut, puistot ja aukiot ovat erilaisten järjestettyjen tapahtumien lisäksi satunnaisen kohtaamisen paikkoja ja niiden kunnolla ja kunnossapidolla on merkitystä. Rakennetun ympäristön laatuun ja sen kehittämiseen varautuminen ennakkoluulottomasti ja hulluinkin ideoin on tärkeä osa keskustakehittämistä.

Keskustan täydennysrakentamismahdollisuuksien tutkiminen ja periaatelinjausten tekeminen on merkittävässä roolissa keskustakehittämisessä. Asukkaat tuovat keskustaan aktiivisuutta kellon ympäri ja varmistavat vahvimmin elävän kaupunkikeskustan säilymisen. Uusien ja monipuolisten asumisen täydennysrakentamishankkeiden mahdollistaminen onkin tärkeätä. Keskustakehittämisellä pyritään löytämään keinoja täydennysrakentamisen kannustamiseksi ja sujuvoittamiseksi unohtamatta keskustan kaupunkikuvallista merkitystä.

Elinvoimaisessa keskustassa viihtyvät niin jyväskyläläiset kuin muualtakin tulleet ja sen kehittämisessä tarvitsemme innovatiivista ja innostunutta yhteistyötä!


Tori

tori

Kauppatori on puhuttanut kaupunkilaisia jo pitkään. Jyväskylän kauppatori on perinteinen ja tärkeä kaupunkilaisten kohtaamis- ja kauppapaikka. Kaupunkirakenteen muutosten myötä torin sijainti ei ole parhaalla mahdollisella paikalla. Siitä on ollut seurauksena hiljentynyt torikauppa ja merkittävän keskustan vetovoimatekijän hiipuminen. Pysäköintilaitos P-Torin lähivuosina alkava peruskorjaus ja viereisen Lyseo-korttelin tulevat suunnitelmat osaltaan vaikuttivat siihen että kaupunkirakennelautakunta päätti 9.2.2016 (pöytäkirja) torin siirtämisestä Asema-aukiolle ja suunnittelun käynnistämisestä vuoden 2017 alusta. Samalla tullaan linjaamaan kokonaisvaltaisesti kävelykeskustan tapahtumapaikkoja ja markkinamyyntiä toimintojen selkiyttämiseksi ja eri alueiden vahvuuksien hyödyntämiseksi.

Asema-aukion torin esisuunnittelu on aloitettu. Uuden torin suunnittelussa on tavoite rakentaa toimiva alusta menestyvälle, houkuttelevalle toritoiminnalle viihtyisässä ympäristössä, jossa voi oleskella ja järjestää tapahtumia. Torin siirtyessä päivitetään torijärjestys ja muut toria ohjaavat toimintaperiaatteet niin, että ne parhaiten palvelevat näitä tavoitteita muut keskustan tapahtuma-alueet huomioon ottaen.

Torin uuden sijainnin päätöstä valmisteltiin vuoden 2015 aikana kaupunkilaisia osallistavasti. Mielipiteitä ja toiveita torista kartoitettiin keväällä 2015 Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun tekemällä toritutkimuskyselyllä. Kuluttajien toriasioinnin tapoja sekä tulevaisuuden toriin liittyviä toiveita ja mielipiteitä saatiin aineistoa yhteensä 1137 tutkimusvastauksesta.

Uusi Jyväskylä! arkkitehtuurityöpajassa oli toukokuussa 2015 Uusi kaupunki kollektiivin vetämä kaikille avoin kaupunkityöpaja, jossa työstettiin toritutkimuksessa kannatusta saaneiden vaihtoehtoisen toripaikkojen ideointia. Työpajan aineistoon ja suunnitelmiin voi tutustua Uusi Kaupunki kollektiivin verkkosivuilla *. Työpajan tuloksia esiteltiin yleisölle kesäkuun kaupunkitapahtumissa Kauppatorilla ja Kankaan Kangastuksia -tapahtumassa. Toritutkimuksen ja arkkitehtuurityöpajan loppuraportit ovat olleet tausta-aineistona uutta torisijaintia pohdittaessa.

Tammikuussa 2015 perustettu Jyväskylän torikauppiasyhdistys teki yhteispäätöksen, jossa he kannattavat torin siirtämistä Asema-aukiolle. Samalla he ilmoittivat halunsa olla mukana torin suunnittelussa.


Kävelykeskusta

Kävelykatu

Päivittäin Jyväskylän kävelykeskustassa liikkuu noin 80 000 kaupunkilaista ja vierailijaa. Kävelykeskustaan tullaan kohtaamaan ystäviä, tekemään ostoksia sekä viihtymään. Kävelykeskustan selkärangan muodostaa 90-luvun alussa rakennettu kävelykatu.

Kävelykadun tapahtumia koordinoi ja vuokrauksia hoitaa Jyväskylän Elävä kaupunkikeskusta ry, Jekku*. Sujuvan toiminnan takaamiseksi yhtenäisillä, koko kävelykeskustaa koskevilla toimintaperiaatteilla ohjataan muun muassa tapahtumien järjestämistä sekä yhtenäistä katuilmettä.

Kävelykadun teknisten järjestelmien käyttöikä on tulossa lähivuosina tiensä päähän ja luvassa on isojen investointien pohdinta valtakunnallisestikin tunnetun kävelykadun tulevaisuudesta ja kehittämisestä.

Väinönkatu


Väinönkatu on tätä nykyä kävelypainotteinen pihakatu Yliopistonkadun ja Vapaudenkadun välisellä osuudella. Vuonna 2010 laadittua yleissuunnitelmaa Väinönkadun kehittämisestä kävelykaduksi lähdetään toteuttamaan vaiheittain. Lähitulevaisuudessa pihakatuosuuden ilmettä vahvistetaan ja elävöitetään katutaiteen, puistokalusteiden ja tilapäisistutusten avulla. Kesäksi 2016 Väinönkadulle saadaan jälleen olohuonemaista tunnelmaa katuun maalatuilla raitamatoilla. Vapaudenkadulta alkava matto on taiteilija Juhani Petäjäniemen teos ja toinen, Yliopistonkadulle jatkuva matto on taiteilija Jaakko Valon teos. Yhteensä matoilla on pituutta huikeat 240 metriä. Jyväskylän aikuisopiston Käsi- ja taideteollisen alan opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat kadulle sijoitettavat puistokalusteet. Viihtyisyyden lisäämisen ohella näillä ratkaisuilla ohjataan turhaa ajoneuvoliikennettä ja läpiajoa katuosuudelta pois.

Kauppakadun yläosa, pihakatu

pihakatu


Kauppakatu muutettiin kävelypainotteiseksi pihakaduksi huhtikuussa 2015 osuudella Kilpisenkatu-Vaasankatu. 
Pihakatu muodostaa luontaisen jatkumon Kävelykadulle ja muutokset mahdollistavat ja antavat tilaa spontaaneille tapahtumille. Pihakadun toteutuksessa Kauppakakadun viihtyisyyttä lisätään vaiheittain tilarajauksilla ja kevyillä rakenteilla.

Toukokuussa 2015 järjestetyssä kaupunkilaisille avoimessa arkkitehtuurityöpajassa visioitiin kaupunkitilan uudenlaista käyttöä. Mukana suunnitteluhaasteena oli myös Kauppakadun pihakatuosuus. Työpajan aineistoon ja suunnitelmiin voi tutustua Uusi Kaupunki kollektiivin verkkosivuilla *.

Pihakatu toteutettiin kesällä 2015 väliaikaisin, kevein rakentein ja liikkeelle lähdettiin kokeilevalla otteella. Kesän kokemusten ja kerätyn palautteen pohjalta lähdettiin laatimaan pihakadun käyttösuunnitelmaa ja miettimään kesän 2016 toteutusta. Suunnittelutyötä on tehty tiiviissä yhteydessä alueen eri toimijoiden kanssa. Kesään 2016 pihakatu lähtee uusin ideoin. Kadulle on tuotu viher- ja oleskelumoduuleita, runsaasti ruukkuistutuksia ja myös pysäköintiruutuja on lisätty. Liikennettä osaltaan ohjaavat kadulle tuotavat rakenteet sekä taiteilija Jukka Silokunnaksen katutaide. Kevään aikana on alueen kivijalkayrittäjiä kannustettu ottamaan liikkeen julkisivuedustaa omaan käyttöön ja haettu uusia visuaalisia ja toiminnallisia ideoita muuttuneeseen toimintaympäristöön. Uutta toimintaa kadulle tuovat vuokrattavat Parklet -myynti-ja promootiopaikat.

Yhdessä kaupunkilaisten kanssa pyritään löytämään ratkaisuja viihtyisän ja yläkaupungin henkeen sopivan uudenlaisen kaupunkitilan rakentumiseksi. Pihakadun Topi on pihakadun oma isäntä, joka jalkautuu kesäksi kadulle huolehtimaan sen viihtyisyydestä, neuvomaan ja ohjaamaan kulkijoita sekä välittämään kaupungin ylläpidolle nopeaa palautetta jos kadun käyttötavoissa tarvitaan muutoksia.

Kaupunkirakennelautakunnan päätös: Kauppakadun muuttaminen pihakaduksi välillä Kilpisenkatu-Vaasankatu sekä Kilpisenkadulla välillä Kauppakatu-Keskustie, 10.3.2015


Tapahtumat ja kulttuuri

Jyväskylä on vireä tapahtumakaupunki ja tapahtumakaupungin imagoa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä tapahtumajärjestäjien ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kävelykeskusta on tapahtumapaikkana merkittävässä asemassa ja siellä järjestettävät lukuisat tapahtumat tarjoavat elämyksiä niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille.

Uusien tapahtumien mahdollistamiseksi ja olemassa olevien vahvistamiseksi niin keskustassa kuin muuallakin valmistellaan parhaillaan tapahtumanjärjestäjille suunnattua palvelua, jonka tarkoituksena on helpottaa tapahtumien järjestämistä Jyväskylässä. Tavoitteena on luoda selkeät ohjeet ja löytää hyviä käytänteitä palvelemaan sekä vanhoja että houkuttelemaan uusia tapahtumanjärjestäjiä kaupunkiin.


Maankäyttö ja liikenne

Täydennysrakentaminen ja asuminen

täydennysrakentaminen

Keskusta ajatellaan usein valmiiksi ja muuttumattomaksi kaupunkiympäristöksi. Tosiasiassa keskusta-alueeseen kohdistuu merkittäviä muutostarpeita ja -mahdollisuuksia. Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi vaan elää jatkuvan muutoksen aikaa. Muutokselle on tarjottava mahdollisuudet pitkäjänteisellä ja harkitulla kaupunkisuunnittelulla, jossa tunnistetaan Jyväskylän keskustan säilyttämisen arvoiset ominaispiirteet sekä muutokselle vapaat alueet. Keskustan kehittämisen yhteydessä laaditaan keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma, jossa määritellään ne strategiset linjaukset joiden mukaisesti keskustan kaupunkirakennetta ja -kuvaa muokataan tulevina vuosina. Suunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa keskusta-alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja määrittää rakentamiselle yhteinen suunta ja tavoite.

Kaupunkikeskustan elinvoimaisuudelle erityisen tärkeitä ovat asukkaat. Täydennys- ja lisärakentaminen ovat keinoja lisätä keskusta-alueen asumisen mahdollisuuksia. On tärkeätä turvata monipuolisen asuntotarjonnan syntyminen mahdollistamaan eri elämäntilanteissa olevien ja erilaisten perhekuntien asuminen keskustassa. Keskustan kehittämishankkeen tavoitteena onkin käynnistää keskustassa seuraavan viiden vuoden aikana viisi asumisen täydennysrakentamishanketta. Täydennysrakentaminen voi olla esimerkiksi kokonaan uuden rakennuksen rakentamista tyhjälle tontille tai olemassa olevan rakennuksen laajentamista, jossa esimerkiksi ullakko muutetaan asuinhuoneistoiksi tai kerroksia lisätään olemassa olevien päälle.

Tavoitteen saavuttamiseksi, pyritään löytämään erilaisia keinoja täydennysrakentamiseen kannustamiseen. Niistä ensimmäisenä ruutukaavakeskustassa aloitetaan kaupunkirakennelautakunnan 2.6.2015 päätöksellä kokeiluluontoinen kevennetty maankäyttösopimusmenettely. Päätöksen mukaan ruutukaavakeskustan alueella maankäyttösopimusmaksun suuruus on 25–35 prosenttia arvonnoususta täydennysrakentamistilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen.

Maankäyttösopimus laaditaan yksityisen maanomistajan ja kaupungin välillä, kun asemakaavaa muutetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla on velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Jyväskylän keskustassa maankäyttösopimusmaksu määräytyy yleensä arvonnousuun perustuen ja sen suuruudeksi on käytännön myötä vakiintunut noin puolet arvonnoususta. Olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta – kuten ullakon tai kellarin käyttötarkoituksen muuttamisesta – ei peritä maankäyttösopimusmaksua lainkaan. Kokeilu koskee vuoden 2017 loppuun mennessä ruutukaavakeskustassa käynnistettäviä asemakaavamuutoksia sekä liike- että asuntorakentamisen osalta.

Ullakkorakentamisen selvitys ja ullakkorakentamisen edistäminen Jyväskylän keskustassa

Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan 14.6.2016, että Jyväskylän keskustassa ullakkorakentamista edistetään vuoden 2021 loppuun asti kokeiluluontoisesti osana keskustan kehittämishanketta. Lautakunta hyväksyi viisi ullakkorakentamisen edistämisen periaatepäätöstä, joilla poistetaan rakentamisen tieltä niitä esteitä, joihin kaupunki voi omalla päätöksenteollaan vaikuttaa. Keskeisenä periaatteena on, että keskusta-alueella (tietyin ehdoin) rakennusten ullakkotilojen käyttöön otto asunnoiksi on mahdollista poikkeamismenettelyllä asemakaavamuutosten sijaan.

Kaupallinen kehittäminen

Elinvoimaiseen keskustaan kuuluu monipuolinen kaupallinen tarjonta, joten keskustan kaupallinen kehittäminen on vähittäiskaupan painopisteen muuttumisen myötä entistäkin tärkeämpää. Automarketit ovat ottaneet yhä suuremman roolin vähittäiskaupassa ja vähittäiskaupan osuus keskusta-alueella on vähentynyt 90-luvulta tähän päivään kymmeniä prosenttiyksiköitä. Tavoitteena on, että keskustassa käynnistyy kolme kaupallista rakennushanketta seuraavaan viiden vuoden aikana. Tavoitteena on myös vähittäiskaupan sekä erityisesti erikoiskaupan aseman vahvistaminen keskustassa.

Liikenne

Elävässä keskustassa saavutettavuus on avain asemassa. Keskustaan tulee olla sujuvat yhteydet kaikilla kulkuvälineillä ja eri kulkuneuvoja käyttävien erilaiset toiveet ja tarpeet tulee pystyä huomioimaan keskustan saavutettavuudessa. Julkisen liikenteen palveluiden kehittäminen, pysäköintilaitosten toiminnan edistäminen ja kasvavan pyöräilyn huomioiminen ovat keskeisiä tekijöitä.


Lyseon korttelin kehittäminen

lyseo

Lyseon korttelin sydämen muodostaa vuonna 1902 valmistunut vanha Lyseo-rakennus, joka toimi koulukäytössä vuoteen 2013 saakka. Rakennuksen vanhin osa on suojeltu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla ja sen uutta käyttötarkoitusta on pohdittu muun muassa City-museo selvityksessä.

Arvokkaan rakennusperinnön lisäksi korttelissa on arvioitu olevan noin 15 000-20 000 kerrosalaneliömetrin täydennysrakentamispotentiaali ja Lyseon kortteli onkin yksi keskustan tärkeimmistä täydennysrakentamiskohteista. Asemakaavan muutosprosessin yhteydessä tarkastellaan täydennysrakentamisen sijoittumista, määrää sekä käyttötarkoitusta. Kortteliin tullee sijoittumaan monimuotoista toimintaa, jossa uudisrakentamisen pääpaino on asumisessa. Arvokkaan Lyseo-rakennuksen ja täydennysrakentamisen yhdistäminen tarjoaa suunnittelulle ja toteutukselle haasteita kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla.


Kortteli 9


Kortteli 9 on keskustan kaupallisen kehittämisen potentiaalisin kortteli. Kortteliin laaditaan asemakaavan muutos, jonka yhteydessä tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja periaatteet sekä tarkastellaan muun muassa maanalaisen huoltoverkon järjestelyjä.

Kortteli 9:ssä sijaitsee niin sanottu Valtiontalon tontti, jossa asemakaava mahdollistaa Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaukseen 12 500 kerrosalaneliömetriä uudisrakentamista. Valtiontalo (Suojeluskuntatalo) on Alvar Aallon suunnittelema ja rakennussuojelulain nojalla suojeltu. Rakennuksen nykyinen kunto edellyttää mittavaa peruskorjausta. Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu myi 1.12.2015 entisen Suojeluskuntatalon ja sen viereisen tontin perustettavalle jyväskyläläiselle kiinteistöyhtiölle. Yhtiön taustalla ovat Järvi-Suomen Asunnot ja Royal House Oy.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 Sivun alkuun Tietoa sivustosta