Suoraan sisältöön

Harju

Harjun portaat ylhäältäpäin kuvattuna

Harju on Jyväskylän keskustan tärkeä ja maisemakuvallisesti merkittävä viheraluekokonaisuus ja huomattava maamerkki kaupunkia lähestyttäessä. Harju on osa Keski-Suomen reunamuodostumaa ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi (Museovirasto). Harju on osa ns. Kehä Vihreää, josta on tarkoitus kehittyä uudenlainen Jyväskylän keskuspuisto.

Harjulla voi myös testata kuntonsa, katso www.kuntokatsastus.info

Historia

1800-luvun lopulta lähtien Harju on ollut kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualuetta urheilukenttineen, pururatoineen, kesäteattereineen ja vappuperinteineen. Talvisodan aikana Harjun puusto parturoitiin matalaksi ja myös Oskar Toikan 1887 suunnittelema puinen näkötorni purettiin ilmatorjunnan tieltä.
1920-luvulta lähtien suosiota saanut uusi muotopuutarhasuuntaus synnytti Harjulle Gummeruksenkadun päästä kohti Vesilinnaa johtavat "Neron portaat", jotka ovat varmaankin yksi kaupungin valokuvatuimmista kohteista. Portaiden idea oli alkuaan arkkitehti Toivo Salervon ja suunnitelman laati Schaumanin rakennusosaston johtaja Gunnar A. Wahlroos. Portaat rakennettiin työllisyystöinä kaupungininsinööri J.E. Järvilehdon johdolla 1925. Nimensä portaat saivat kuitenkin edellisen kaupungininsinöörin, Oskar Neron mukaan. Kiviainesta porrastyömaalle saatiin samaan aikaan rakennettavalta Harjun Harjun urheilukentän työmaalta. Neron portaat peruskorjattiin vuonna 2011.

Harjun laella sijaitseva Vesilinna rakennettiin 1953 arkkitehti Olavi Kivimaan suunnitelmien mukaan. Vesilinnan näköalatasanteelta avautuvat komeat maisemat joka puolelle kaupunkia ja kauas ympäristöön. Vesilinnan näköalatasanteelle on vapaa pääsy ravintolan aukioloaikoina. Tornin kello on lahja Jyväskylän ruotsalaiselta ystävyyskaupungilta, Eskilstunalta. Vesilinnasta soitetaan kesäisin touko-syyskuussa klo 20 Aulis Raitalan Laulu synnyinseudulle ja talvella adventista loppiaiseen klo 18 Armas Maasalon Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Vesilinnassa toimii myös Keski-Suomen luontomuseo.

Harjun kehittäminen

Harjun kehittämistä ohjaava kokonaissuunnitelma, Harjun maisemasuunnitelma, valmistui vuonna 2012. Maisemasuunnitelman raportti on luettavissa seuraavien pdf-linkkien kautta:

Maisemasuunnitelmaraportti, sivut 1 - 19 (pdf)
Maisemasuunnitelmaraportti, sivut 20 -24 (pdf)
Maisemasuunnitelmaraportti, sivut 25 - 27 (pdf)
Maisemasuunnitelmaraportti, sivut 28 - 43 (pdf)

Harjun maisemasuunnitelma on tulevaa maankäyttöä ja yksityiskohtaisempaa ympäristösuunnittelua ohjaava yleissuunnitelma. Suunnitelman mittakaavasta johtuen toimenpiteet on esitetty yleispiirteisesti ja edellyttävät jatkosuunnittelua ennen toteuttamista.

Harjun maisemasuunnitelmaa täydentämään laadittiin erillinen raportti Harjun puuston uudistamisen linjauksista.

Näiden suunnitelmien valmistumisen jälkeen on Harjulle toteutunut Sepänkadulta uusi sisääntuloreitti (Harjun koulun remonttien yhteydessä) sekä ensimmäiset puuston uudistamistoimet.

Maisemasuunnitelmassa on esitetty alustavasti jaottelu osa-alueiden hankkeiden toteuttamisjärjestyksestä, joita toteutetaan vuosittaisten investointiohjelmien puitteissa. Neron portaiden osalta kunnostaminen pyritään viemään loppuun tällä vuosikymmenellä. Neron portaiden alaosan kunnostus valmistui viitisen vuotta sitten.

Harjun stadionin kunnostus on tarkoitus käynnistyä vuonna 2017. Myös uusia katsomoita on tavoite toteuttaa, mutta ainakin osa niistä vaatii todennäköisesti kaavamuutoksen, joka ei ole vielä vireillä. Harjun stadionilla on tarkoitus järjestää Kalevan kisat vuonna 2018.

Maisemasuunnitelmassa esitettyjen Oikokadun puoleisten reunojen istutusten uusimisen osalta on myös käynnissä tarkempi suunnittelu, mutta toteutuksen ajankohdasta ei ole päätöksiä.

Harju

Kehittämisperiaatteista

Seuraavaan on koottu lyhyesti Harjun kehittämisen keskeisimpiä periaatteita. Tarkemmin niihin voi tutustua maisemasuunnitelmaraportista (linkit yllä).

Harju säilyy edelleen luonnonmukaisena ulkoilualueena ja puistometsänä. Alueen vetovoimaisuutta pyritään parantamaan hienovaraisin keinoin, mm. kehittämällä keskeisiä sisääntuloalueita, parantamalla käytäväverkostoa, opastusta ja kalustusta sekä lisäämällä turvallisuudentunnetta valaistuksen ja kasvillisuuden käsittelyn keinoin.

Puuston kehittämisen osalta tavoite on uudistaa puustoa pieni askel kerrallaan. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2015-2016 Harjulle toteutettiin pieni aukkoja, joiden avulla olemassa oleva nuori puusto saa vaatimaansa valoa. Lisäksi alueen aukkokohtiin tehtiin lisäistutuksia. Puuston uudistamista jatketaan tulevaisuudessa samalla tapaa hienovaraisesti uudistaen. Seuraavat pienet aukot toteutettaneen n. 10 vuoden päästä.

Valaistusperiaatteet pohjautuvat syksyllä 2010 järjestetyn Harjun valaistuksen ideakilpailun voittajatyöhön ’Varjoteatteri’. Valaistuksen tavoitteena on tukea kunnostettavan Harjun alueen vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Harjun kehittämisperiaatteita myös tarkistetaan sitä mukaan, kun tulee tarvetta. Mahdollisia uusia ajatuksia Harjullekin voi tuoda Kehä Vihreän tänä vuonna valmistuva konseptisuunnitelman myötä.

Lisätietoja Mervi Vallinkoski, puh. 014 – 266 5060.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta