Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki: Kaupunkirakennepalvelut
Jyväskylän kaupunki > Kaupunkirakennepalvelut > Ympäristö ja luonto > Muut viheralueet > Jyväsjärven rantaraitti > Valolaatikot > Laatikko 2

Laatikko 2: Korkeakoskella

Köyhän lahti, nykyinen Korkeakoskenlahti oli Jyväskylän varhaisinta teollista maisemaa. Jo 1700-luvulla kosken partaalla pyöri Köyhän mylly, 1800-luvun lopulla Johan Parviaisen hallinnoima väkijuomatehdas.

Juomatehtaaseen kuului höyrymylly, viinapolttimo, viinitehdas, mallassauna, kivennäisvesitehdas ja viinavarasto.

Tunnetuimmat juomamerkit olivat Valtiopäiväviina ja Keskisuomalainen.

Viljakauppiaana suuret afäärinsä aloittanut Parviainen loi omaisuutensa kivijalan viinan valmistuksella.

Parviainen varusti laivojakin. Vuonna 1876 hänestä tuli Päijänteen ylpeyden, siipirattailla kulkeneen Lahtis-laivan omistaja.

Kun metsä alkoi liikkua "suuren tukkihuuman" aikaan, Parviainen siirtyi puutavara-alalle. Höyrysaha Korkeakosken partaalle kohosi vuonna 1874. Lahti oli kesäisin tukkeja täynnä.

Järven pohjukka oli kuitenkin ahdas ja niinpä Parviainen vuonna 1897 siirsi imperiuminsa Säynätsalon saarelle.

"Säynätsalo on löytömaa, jolla oli oma rahayksikkönsä. Sitä painoi Joh. Parviainen. Hanna Parviainen jakeli joka päivä kärrykuormasta karamelleja kakaroille."

Sellaiseksi Säynätsalo kuviteltiin Jyväskylässä pakinoitsija Kasper Hanan mukaan. Omaa rahaa Parviainen Oy painatti saarelleen vuonna 1918.

Esa Sironen

Korkeakoskea 1920-luvun alun asussaan. (Maanmittaushallituksen topografinen osasto, 1923. XXVII. 34.)

Korkeakosken saha kuvattuna Ylistön puoleiselta rannalta 1800-luvun viime vuosina. (Hanna Parviaisen jäämistö, Keski-Suomen museon kuva-arkisto)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta