Suoraan sisältöön

Lypsykeinoja

Meluna lypsi hyvin, Tyyne Kiiskinen muistelee. Ei muissakaan lehmissä vikaa ollut, ja tilan sonnia kierrätettiin maatalousnäyttelyissä. Karjakkoina toimivat vuoron perään Lyyli Suosalo ja Eeva Peura. Muitakin karjakoita oli.

Survossa oli Länsi-Suomen karjaa, Nokipiillä Vesangassa muodikasta ayrshirerotua. Niistä aina kinattiin, Tyyne Kiiskinen kertoo. “Heillä on kiharapäinen karjakkokin“, Nokipii kehaisi. Semmoinen piti olla, että lehmät hyvin lypsivät.

Lapset pelasivat Survon edessä tiellä neljää maalia, ja se ei miellyttänyt Sulkulan opiston rehtoria, pastori Hohtia. Hän moitiskeli iltakävelyllään lapsia ja haukkui heidät vielä sunnuntain saarnassaan kirkossa. “Olihan siellä sen oma tyttökin“, lapset jupisivat keskenään.

Kivilouhimon vieressä oli sauna, jossa muka kummitteli.

jatkuu...




Survon lehmikarjaa Jyväsjärven rannassa. (Kuvan omistaa Tyyne Kiiskinen)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta