Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki: Kaupunkirakennepalvelut
Jyväskylän kaupunki > Kaupunkirakennepalvelut > Ympäristö ja luonto > Muut viheralueet > Jyväsjärven rantaraitti > Valolaatikot > Laatikko 7

Laatikko 7: Jyväsjärven maalareita

Liikuntarajoitteinen Jonas Heiska muutti 1910-luvulla Oravasaaresta Jyväskylän Älylään. Kuvankauniin puolisonsa, soitonopettaja Maikki Heiskan kertoman mukaan Jonas kerran tilasi issikan ateljeetalonsa oven eteen Kramsunkadulle. Hevospelillä maalari ajatti itsensä Jyväsjärven ympäri ja post festum julisti ateljeessaan:

"Olen tutkinut järven ja sen pinnan ja sen syvyyden niin tarkkaan, että voin sen koska tahansa kankaalle kiinnittää.”

Mattilanniemen rannassa Heiskalla oli soutuvene, jolla hän saattoi meloa vastarannalle tai istuskella veneessä järven selällä tai poukamissa ja kehitellä näkymiä siveltimellään.

Akvarelleja ja öljyväritöitä kertyi runsain mitoin Mattilanniemestä kaupunkiin ja Ylistönmäelle, samoin Korkeakosken suulta Roninmäkeen, ja sitten taas kaikki päinvastoin ja kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina.

Joskus kyttyräselkäinen Jonas laskeutui makuulle veneensä pohjalle ja ikuisti taivaalta pilvet. O tempora, o mores!

Kuvataiteen hengessä Jyväsjärven rantatiet järven länsipäädyssä voi mielessään ristiä Jonaksen raitiksi.

Korkeakosken vanha maantiesilta, josta Pikku-Niagara eli junaradan alta syöksyvä putous näkyy, voisi saada nimekseen Heiskan silta. Sillalta Heiska maalasi monia parhaimmistoon kuuluvia näkymiään.

Pikkusilta järvelle päin voisi kantaa nimeä Vapun silta tyttären, kuvataiteilija Vappu Heiskan mukaan, joka myös maalaili rantueella.

Louna Lahti

Jonas Heiska: Kaupunki iltavalaistuksessa. (Akvarelli. Keski-Suomen museo, kuvaaja Pekka Helin)

Jonas Heiska: Korkeakosken sillalla tai
Diffugere nives, redeunt iam gramina campis.
(Öljymaalaus, Tarkko Oksalan omistuksessa, kuvaaja Pekka Helin)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta