Suoraan sisältöön

Laatikko 9: Ylistönrinteen viheralue

Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha sijaitsee yliopiston päärakennuksen ympäristössä Seminaarinmäellä sekä Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä. Sukulaisuuden mukaan järjestetyistä perinteisistä tieteellisistä puutarhoista poiketen kasvit on Jyväskylässä sijoitettu huomioiden lajien luontaiset ympäristöt, kasvupaikkavaatimukset ja käyttötarkoitus.

Ylistönrinteen puutarha on kokeilu, jossa selvitetään, miten luonnonkasvit soveltuvat koristekasveiksi, mikä on niiden koristearvo viherrakentamisessa ja miten tällaisia viheralueita tulisi hoitaa.

Alueen kunnossapidossa on pyritty luonnonmukaisuuteen. Istutetut alueet kitketään ja niitty- ja ketoalueet niitetään kahdesti kesässä.

Kokeilupuutarhan perustana ovat alueen luonnonvaraiset puut ja pensaat. Aluskasvillisuutta ovat varvut ja ruohot sekä niitty- ja ketokasvit. Päälajeina ovat koivut, pajut, jalavat, kuusamat, tervaleppä, kataja, taikinamarja, saniaiset, vuokot, tädykkeet, kullero ja kultapiisku. Erikoisuuksina ovat kulta- ja kartiokuusi, punakoivu, pylväshaapa sekä pilaritervaleppä.

Alueelle on istutettu myös siperianlillukkaa (Rubus humulifolius). Tämän itäisen lajin ainoa tunnettu luonnonvarainen esiintymä Suomessa oli Jyväskylän Kypärämäessä, josta E. Mikkola löysi lajin vuonna 1917. Vielä vuonna 1926 se kasvoi Kypärämäessä lähes hehtaarin suuruisella alalla.

Sodan jälkeen alue rakennettiin ja siperianlillukka hävisi, mutta 1950-luvulla lehtori E.J. Valovirta siirsi lajin kesäasunnolleen Laukaaseen. Solukkoviljelyllä lisättyjä kasveja on istutettu Ylistönrinteelle, mutta viljelmät ovat menestyneet huonosti, ja on kyseenalaista, löytyykö siperianlillukkaa enää alueelta.

Veli Saari




Ylistönrinteen viheralue Purppurakuusi. (Picea abies 'Cruenta', Jyväskylän yliopiston museo, kuvaaja Tapani Kahila)



Verikurjenpolvi. (Geranium sanguineum, Jyväskylän yliopiston museo, kuvaaja Tapani Kahila)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta