Suoraan sisältöön

LVI-järjestelmät: vesi- ja viemärijärjestelmät, jätevesijärjestelmät ja ilmanvaihtojärjestelmät

Vesi- ja viemärijärjestelmän peruskorjaukseen, saneeraukseen ja uusimiseen tulee hakea rakennuslupa. Kerrostalon yhden kylpyhuoneen kunnostamiseen ei lupaa tarvitse hakea, mikäli tila ei muutu.

Asemakaava-alueelle rakennettaessa kiinteistö tulee liittää vesi-, viemäriverkkoon. Myös kaukolämpöverkkoon on liityttävä, jos asemakaavassa niin edellytetään. Kaukolämpöön liittymisvelvoitteesta voi poiketa, mikäli käytetään uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa vähäpäästöistä lämmitysjärjestelmää, kuten esimerkiksi maalämpöä.

Rakennettaessa haja-asutusalueelle tulee ennakkoon selvittää liittymismahdollisuudet vesihuoltoverkkoon. Mikäli sellainen on sinne rakennettu, tulee siihen liittyä. Alueella voi toimia vesiosuuskunta, joka vastaa vesi- ja viemäriverkostosta. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistön jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesijärjestelmälle on tällöin haettava erillinen toimenpidelupa. Uutta rakennusta rakennettaessa järjestelmä esitetään rakennuksen rakennusluvan yhteydessä.

Rakennuksen tulee liittää hulevesiverkkoon, mikäli alueelle on sellainen rakennettu. Muutoin sade- ja salaojavedet tulee käsitellä omalla kiinteistöllä siten, että niiden valuminen naapuritontille estyy. Sade- ja salaojavesiä ei saa johtaa viemäriverkostoon.

Tilojen muutoksissa ja merkittävissä käyttötarkoituksen muutoksissa ilmanvaihtojärjestelmän vaatimukset voivat muuttua ja edellyttää sen takia rakennusluvan hakemista. Esimerkiksi toimistotilaa muutettaessa liikuntatilaksi määräykset edellyttävät tilaan erilaisen ilmanvaihtojärjestelmän.

Rakennuslupa on aina haettava kirjallisesti. Rakennusluvan voi hakea sähköisen asioinnin kautta tai paperilomakkeella. Lomakkeen voi halutessaan hakea joko rakennusvalvonnan palvelupisteestä tai tulostaa sen suoraan nettisivujen kautta.

Ohjeita hakemuksen täyttämiseen

Hakijana on aina kiinteistön omistaja tai haltija (esimerkiksi vuokralainen). Luvan voi allekirjoittaa joku muu kuin omistaja, jos hänellä on siihen valtakirja. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä huoneiston omistaja ei voi itse hakea lupaa, vaan hakemus on aina tehtävä yhtiön nimissä ja osakas tai isännöitsijä voi vain toimia yhtiön valtuuttamana asiamiehenä ja allekirjoittaa hakemuksen.

Kiinteistön omistus tai hallinta on todistettava, mikäli se tieto ei ole jo viranomaisen rekisterissä. Omistuksen voi todistaa kauppakirjalla, lainhuuto-otteella tai muulla vastaavalla asiakirjalla.

Lisäksi lupahakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta