Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Perusturvapalveluiden uutisarkisto » Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ja Työ@Elämä -kysely: Keskisuomalaisilla työpaikoilla sovitetaan työelämää ja muuta elämää yhteen, mutta parannettavaakin löytyy
9.4.2018

Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ja Työ@Elämä -kysely: Keskisuomalaisilla työpaikoilla sovitetaan työelämää ja muuta elämää yhteen, mutta parannettavaakin löytyy

Keski-Suomessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) on kansallisen LAPEn tavoitteiden mukaisesti kehittämässä perheystävällisiä toimintatapoja työpaikoilla. Viiden keskisuomalaisen julkishallinnon työpaikan henkilöstölle tehdyn Työterveyslaitoksen Työ@elämä -kyselyn tulosten mukaan työpaikoilla huomioidaan varsin hyvin työn ja muun elämän yhdistäminen, mutta parannettavaakin löytyy.

Toinen Työ@elämä -henkilöstökysely toteutettiin 16.1.–26.2.2018 välisellä ajalla ja vastauksia saatiin yhteensä 1118. Kyselyyn vastanneet työntekijät edustavat Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialaa, Keski-Suomen liittoa, Keski-Suomen pelastuslaitosta, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin operatiivista toimialuetta ja Keski-Suomen TE-toimistoa. Vastaajat olivat eri työaikamuodoissa työskenteleviä työntekijöitä, kuten päivätyötä, liukuvaa työaikaa, vuorotyötä tai jaksotyötä tekeviä.

– Kysely kosketti nyt osaa siitä henkilöstöstä, joka on suunnitteilla olevan Keski-Suomen maakunnan tulevaa henkilökuntaa, selvittää hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen KSLAPEsta.

Ensimmäinen KSLAPEn Työ@elämä -kysely tehtiin syksyllä 2017 kymmenelle keskisuomalaiselle yritykselle.

Työpaikoilla huomioidaan työn ja muun elämän yhteensovittaminen, mutta tehtävääkin asian parantamiseksi on

Kaksi kolmesta vastaajasta katsoo, että hänen työpaikallaan huomioidaan työn ja muun elämän yhteensovittamisen tilanteet hyvin tai ainakin jonkin verran. Kuitenkin joka kolmannen vastaajan mielestä hänen työpaikallaan on työn ja muun elämän yhteensovittamisessa haasteita.

Vastaajista 41 prosenttia oli sitä mieltä, että johto ja esimiehet suhtautuvat myönteisesti työntekijöiden työn ja muun elämän yhdistämisen vaatimuksiin. Mutta varsin moni, 26 prosenttia vastaajista, koki vaikeaksi ottaa puheeksi työpaikalla työn ja muun elämän yhteensovittamisen järjestelyihin liittyvät tarpeet.

Yli puolet eli 58 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen siihen, miten hyvin pystyy yhdistämään työn ja muun elämän nykyisessä työssään. Toisaalta 26 prosenttia vastaajista oli tyytymätön työn ja muun elämän yhdistämismahdollisuuksiinsa.

Valmius joustoihin työkaverin puolesta

Vastausten mukaan työpaikoilla ollaan valmiita vaihtamaan työvuoroa tai joustamaan muuten, jotta työkaveri voi helpommin yhdistää työtä ja muuta elämää. Myös työtovereiden koettiin ymmärtävän, jos työntekijä joutuu tilapäisesti huolehtimaan perhe- tai yksityiselämän velvoitteista työpaikalla tai jos haluaa muutoksia työaikaan tai työtehtäviin perhesyistä.

Työpaikoilla koetaan vahvaa työn imua. Reilut 70 prosenttia vastaajista koki päivittäin tai viikoittain olevansa työssään täynnä energiaa, olevansa innostunut tai uppoutunut työhönsä. Toisaalta vajaa kolmannes koki työstressiä.

Yhteensovittamiseen erilaisia käytäntöjä

Työpaikoilla on käytössä monia erilaisia työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä. Käytössä on muun muassa normaalin työajan yli tehtyjen tuntien pitäminen vapaana, esimiehen kanssa sopiminen poissaolosta ja poissaolojen korvaamisesta, kokousten tai muiden tilaisuuksien järjestäminen sellaisiin aikoihin, että kaikki voivat osallistua tai sopiminen esimiehen kanssa muista kuin normaaleista työhöntulo- ja lähtöajoista.

Työelämän ja muun elämän yhteensovittamisen edistämiseksi esitettiin muun muassa vuorotteluvapaata, lyhennetyn työajan tai osa-aikatyön käytön mahdollisuutta, mahdollisuutta säästää vuosilomapäiviä myöhempää tarvetta varten ja liukuvan työajan käytön mahdollisuutta.

Tiedottamista työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytännöistä kaivataan lisää. Vastaajista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että työpaikalla käytännöistä tiedotetaan huonosti tai ei lainkaan.

– Tutkimusten mukaan työn ja muun elämän yhteensovittaminen parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja vaikuttaa sitä kautta yrityksen tuottavuuteen, selvittää kehittämiskonsultti Marjukka Laine Työterveyslaitokselta.

Pohdinta työn ja muun elämän yhteensovittamisen parissa jatkuu työyhteisöissä.
– Organisaatiot saavat nyt kyselymateriaalit ja he pääsevät tutkimaan ja perehtymään niihin yhdessä työntekijöidensä kanssa. Lisäksi syksylle suunnitteilla yritysten ja julkisten organisaatioiden edustajien yhteinen työskentelysessio, kertoo Raija Harju-Kivinen.

Perheystävällisten työpaikkojen kehittäminen on osa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE). Yhteistyössä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Väestöliitto ja KT Kuntatyönantajat. Keski-Suomessa kehittäminen on osa Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa.

Perheystävälliset kuntatyöpaikat - Kuntekon oppimisverkosto, jonne jokainen työnantaja on tervetullut mukaan.
www.kunteko.fi/palvelut/kehittamisverkostot/perheystavalliset-kuntatyopaikat-verkosto
www.ks2020.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kslape/

Perheystävälliseksi työpaikaksi -kouluttajakoulutus TTL ja LAPE https://www.ttl.fi/tutkimushanke/perheystavalliseksi-tyopaikaksi/

Keskisuomalaisten yritysten Työ@elämä -kyselyn tulosten tiedote 10.11.2017 http://www.ks2020.fi/2017/11/10/keski-suomen-lasten-ja-perheiden-parhaaksi-ja-tyoelama-kysely-keskisuomalaisilla-tyopaikoilla-kiinnitetaan-huomiota-tyoelaman-ja-muun-elaman-yhteensovittamiseen/

Lisätietoja:
hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen, p. 014 266 8201, raija.harju-kivinen@jkl.fi, Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
kehittämiskonsultti Marjukka Laine, p. 030 474 7537, marjukka.laine@ttl.fi, Työterveyslaitos
vanhempi konsultti Nina Olin, 030 474 7528, nina.olin@ttl.fi, Työterveyslaitos


Työ@Elämä -kyselyn päätulokset:

Toimintakulttuuri
• Runsas kaksi kolmasosaa arvioi että työpaikalla huomioidaan yhteensovittamisen eri tilanteet hyvin tai jossain määrin.
• Vajaan puolet kokee, että työpaikalla on helppo ottaa puheeksi yhteensovittamisen järjestelyt - toisaalta neljäsosa kokee sen vaikeaksi.
• Runsaan neljäsosan mielestä perhe- ja yksityiselämä nähdään positiivisena voimavarana työpaikalla; viidesosan mielestä se nähdään rasitteena tai haittana työlle.
• Runsas puolet on tyytyväinen siihen, miten pystyy yhdistämään työn ja muun elämän nykyisessä työssään. Neljäsosa on tilanteeseensa tyytymätön.

Johtaminen ja esimiestyö
• 41 % vastaajista kokee, että johto ja esimiehet suhtautuvat myönteisesti yhteensovittamisen tarpeisiin – neljänneksen mielestä suhtautuminen on kielteistä.
• Kahden kolmasosan mielestä esimiehen kanssa on helppoa puhua yhteensovittamisen tarpeista.
• Puolet vastaajista kokee, että esimies ratkaisee joustavasti yhteensovittamisen tarpeita yhdessä työntekijöiden kanssa.

Työyhteisö
• Kolme neljäsosan mielestä työtoverit suhtautuvat ymmärtäväisesti muiden työntekijöiden yhteensovittamista vaativiin tilanteisiin.
• 85 % vastaajista on itse valmis vaihtamaan työvuoroa tai muuten joustamaan, että työkaveri voi yhdistää työtä ja muuta elämää paremmin.

Käytännöt ja joustot
• Tiedottamista työpaikan yhteensovittamisen käytännöistä kaivataan lisää – 60 % mielestä työpaikalla tiedotetaan niistä huonosti tai ei lainkaan.
• Normaalin työajan yli tehdyt tunnit voi pitää myöhemmin vapaana, esimiehen kanssa voi sopia poissaolosta ja siitä kuinka poissaolon voi korvata sekä kokousten ajoittaminen ”ydinaikaan” olivat eniten käytössä olevia joustomahdollisuuksia.
• Käytäntöjä, joita haluttaisiin käyttää, olivat vuorotteluvapaa, lyhennetty työaika tai osa-aikatyö sekä käytäntö, että vuosilomasta voi jättää pitämättä lomapäiviä, joita voi käyttää myöhemmin.

Työn voimavarat ja kuormitustekijät
• Noin 70 % vastaajista kokee työn imua yleisesti viikottain tai päivittäin.
• Toisaalta työstressin kokemusta on vajaalla kolmasosalla vastaajista.

Tuija Ijäs

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje