Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Strategia ja hankkeet » Hankkeet » Kulttuuripääkaupunkihanke (2006)

Jyväskylän kaupunki on jättänyt hakemuksen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011

EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI VUONNA 2011
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN HAKEMUS

Jyväskylän kaupunginhallitus on kokouksessaan 6.2.06 päättänyt, että Jyväskylän kaupunki hakee vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Kaupunginjohtaja asetti 1.6.05 tekemällään päätöksellä työryhmän selvittämään Jyväskylän kaupungin mahdollista hakemista vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Asiaan sitoutumista on valmisteltu laajapohjaisesti. Kuntalaiset ovat vaikuttaneet hankkeen sisältöön internetissä antamillaan kommenteilla sekä Jyväskylä-foorumin kuntalaistilaisuudessa 26.1.06.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajiston sekä kaupunginhallituksen iltakoulun aiheena kulttuuripääkaupunkihanke oli 9.1.06. Kulttuuri- ja nuorisolautakunta päätti kokouksessaan 17.1.06 esittää kaupunginhallitukselle hakemuksen jättämistä. Asiaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa 23.1.06.

Hankkeen perusteema on Hyvää elämää Euroopan Sydänmailla. Ihmisen hyvä elämä rakentuu neljän kulttuurisen peruspilarin varaan. Nämä pilarit ovat kasvatus, kulttuuriperintö, luontokaupunki ja taide.
Jyväskylä on rakentanut jo tiiviin kansainvälisen yhteistyöverkoston ja on yksi suomalaisista kehityksen kärjessä olevista kaupungeista. Jyväskylän seudun verkostokaupunkihanke on rakentanut seudun yhteistyötä. Jyväskylällä - Euroopan pohjoisen vyöhykkeen kaupungilla on paljon annettavaa omasta osaamisestaan. Olemme myös valmiita vastaanottamaan kulttuurista rikkautta, jota kansainvälinen vuoropuhelu meille tarjoaa.

Jyväskylän kaupungin kulttuuripääkaupunkiteeman kehittäjinä ovat olleet toiminnanjohtaja Kristiina Hurmerinta ja tutkija Sakarias Sokka.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on vuosina 2006–2011 yhteensä neljä miljoonaa euroa. Budjetin perusta tukeutuu jo olemassa olevan toiminnan suuntaamisesta hyvän elämän eri teemoihin. Rakennamme toimintamalleja, jotka jäävät elämään kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin. Haluamme osoittaa, että kulttuuria on koko elämä ja että taiteella voidaan kuvata elämän moninaisuutta. Kansainvälisen yhteistyön kautta löydämme oman kulttuurisen paikkamme ja olemme vahvoja osana Eurooppaa.

Jyväskylässä 27.2.2006

Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Markku Andersson, kaupunginjohtaja

Ohjelmaa valmistelleen työryhmän kokoonpano:

  • Sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen, puheenjohtaja
  • Kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto, sihteeri
  • Kulttuurisihteeri Minna Hautamäki, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, populaarikulttuuri
  • Toiminnanjohtaja Kristiina Hurmerinta, Konnevesi, esittävät taiteet
  • Professori Anita Kangas, Jyväskylän yliopisto, kulttuuripolitiikka
  • Professori Paavo Komi, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteet
  • Toimitusjohtaja Tuula Korhonen, Jyväskylään! Oy, matkailu, kongressit
  • Toimittaja Anita Kärki, Keskisuomalainen, viestintä
  • Johtaja Markku Lahti, Alvar Aalto-säätiö, arkkitehtuuri, design, kuvataide
  • Professori Jukka Louhivuori, Jyväskylän yliopisto, musiikki, Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisolautakunta
  • Toimitusjohtaja Ritva Nirkkonen, Jykes Oy, elinkeinoelämä
  • Dosentti Osmo Pekonen, Jyväskylän yliopisto
  • Toiminnanjohtaja Tanja Rasi, Jyväskylän Festivaalit ry.
  • Kanttori Heikki Tynkkynen, Jyväskylän mlk:n sivistyslautakunta, Jyväskylän maaseurakunta

Liitteet:


Kerro mielipiteesi, ehdota, kehitä!

Kahdessakymmenessä vuodessa Euroopan Unionin kulttuuripääkaupunkitapahtumasta on muodostunut yksi menestyksekkäimmistä ja suosituimmista Euroopan Unionin kulttuurituen kohteista. Asema Euroopan kulttuuripääkaupunkina tarjoaa mahdollisuuden kaupungin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen taiteen ja kulttuurin avulla sekä kaupungin näkyvyyteen kansainvälisesti ja kansallisesti.

Pyrkiminen kulttuuripääkaupungiksi on kulttuurin arvon ymmärtämistä lisäävä pitkän tähtäimen hanke, joka rakentuu olemassa olevien paikallisten ja alueellisten toimintojen ja niiden monipuolisen kehittämisen varaan. Kulttuuri läpäisee ja ylittää sektorirajat, kannustaa yhteistyöhön. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 ei tarkoita kalliita, ohimeneviä tapahtumia.

- Kulttuuripääkaupunkihanke on tärkeä prosessina. Se on eräänlainen kulttuurin kentän inventaario, pohdiskelee kaupunginjohtaja Markku Andersson.
- On tärkeää lavealla joukolla miettiä tulevaisuutta ja kirkastaa ajatuksia siitä, mihin haluamme jatkossa kulttuurin saralla profiloitua. Tämä kaikki riippumatta siitä, haemmeko pääkaupunkititteliä vai ei. Mittatikkuna rahan sijasta ovat nyt ideat. Tarkoitus on kysyä myös seudun kuntien kiinnostusta asiaan. Meillähän on jo mainiota yhteistyötä mm. lastenkulttuurissa, kertoo Andersson.

Kulttuuripääkaupungiksi hakemista pohdittaessa ovat painopisteiksi nousseet hyvinvointi, lasten- ja nuortenkulttuuri sekä kulttuurien kohtaaminen. Nämä ovat teemoja, jotka koskevat kaikkia kuntalaisia: esimerkiksi kulttuuri- ja taidekasvatuksen ja koulun yhteyden kautta kulttuurin myönteiset vaikutukset voivat ulottua joka kotiin. Kulttuurin ja pedagogiikan vuoropuhelu, kulttuurin ja taiteen positiiviset terveysvaikutukset sekä kulttuurin luonteva yhteys moniarvoisuuteen avaavat lähes rajattomia mahdollisuuksia laaja-alaiseen yhteistyöhön.

Kulttuuripanostukset voivat tuottaa yhä selvemmin hyvinvointia läpi koko ihmisen elämänkaaren ja arkisen elinympäristön. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupungin linjaaminen inhimillisen teknologian keskukseksi voivat olla luontevia kumppaneita kulttuurin kehittämisessä, samoin kuin liikunta, kaupunkisuunnittelu tai katujen ja puistojen rakentaminen. Mahdollisuuksia on monia.

- Täällä on osaajia, museopedagogiikkaa, kaupunginteatteri, kulttuurin tutkimusta, yhdistyksiä, festivaaleja, tapahtumia, luettelevat näyttelijä-ohjaaja Kristiina Hurmerinta ja tutkija Sakarias Sokka, jotka projektityöntekijöinä selvittävät tällä hetkellä kulttuuripääkaupunkiasiaa.
- Tehtävämme jo tässä selvitysvaiheessa on tehdä uusia avauksia, he painottavat.

Jos hakemusta varsinaisesti lähdetään valmistelemaan, siihen kirjataan, millaisin askelin kulttuuripääkaupungiksi halajava vuoteen 2011 astelisi eli samalla syntyy esitys pitkän tähtäyksen kulttuurisuunnitelmiksi.

Mitä kulttuuripääkaupunki voisi sisältää, miten näkyä ihmisten elämässä


Yhteistyöhön ja ideointiin ovat tervetulleita kulttuurin harrastajat, asukkaat, alan ammattilaiset, yksityiset, yhdistykset ja instituutiot – kaikki kiinnostuneet. Miten kulttuuripääkaupunki voisi näkyä sinun elinpiirissäsi ja elämässäsi, entä työssäsi. Mitä se voisi tarjota asukkaillemme ja asiakkaillemme.

- Toimintaa suunniteltaessa on varmistettava, että hankkeen myötä syntyy pidemmän aikavälin hyötyjä. Tärkeää on toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja jatkuvuus sekä laaja-alainen eri toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö, painottaa sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen.

Kokemukset kulttuuripääkaupunkina toimineista kaupungeista osoittavat erimerkiksi matkailun ja elinkeinoelämän vireytyneen hankkeen myötävaikutuksella.

Päätös hakemisesta alkuvuodesta


Jyväskylä ei ole vielä päättänyt, hakeeko se Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kaupunginhallitus käsittelee hakemisasiaa helmikuussa 2006. Hakemus tulee jättää opetusministeriöön 1.3.2006 mennessä. Suomi lähettää nimitysehdotuksen EU-elimille vuoden 2006 loppuun mennessä. EU-komissio asettaa valintalautakunnan. Lopullisen valintapäätöksen tekee kulttuuri – ja av-ministerineuvosto. Tieto tulee loppusyksystä 2007.

Osallistu keskusteluun internetissä osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/paakaupunki

ja anna palautetta sähköpostilla osoitteella:
kulttuuripaakaupunki[at]jkl.fi

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje