Suoraan sisältöön

Väinönkadun muuttaminen kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Vapaudenkatu – Yliopistonkatu

Tässä katusuunnitelmassa esitetään Väinönkadun muuttaminen rakenteellisesti kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Vapaudenkatu - Yliopistonkatu.

Väinönkadun muuttamiseksi kävelypainotteiseksi kaduksi on laadittu vuonna 2012 yleissuunnitelma ”Väinönkatu kävelykaduksi”. Yleissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda edellytykset monipuoliselle toiminalle katutilassa huomioiden kuitenkin, että toimintaa rajoittaa osaltaan huoltoliikenne, jonka sujuminen nykyisen kaltaisena tulee mahdollistaa muutoksenkin jälkeen. Myös terassialueiden toiminnan jatkuminen ja mahdollisesti laajentuminen on mahdollistettava, mikäli tarkemmassa rakennussuunnitelmassa ei aseteta rajoitteita esimerkiksi kadun osalta rakenteellisesti tai katukalusteiden sijoittamisella.

Katusuunnitelma

Katusuunnitelmassa esitettävät muutokset kohdistuvat ensisijaisesti kadun pintarakenteiden uusimiseen siten, että katu vastaa rakenteiltaan kävelykatutyyppistä katualuetta. Kadun kalusteet ja varusteet ovat myös muusta perinteisistä katukalusteista poikkeavia muotonsa ja ulkonäkönsä puolesta. Ennen pinnoitustöiden aloittamista on kadun rakennekerrosten uusiminen käynnistetty jo kesän 2017 aikana Vapaudenkadun ja Kauppakadun väliseltä osuudelta, rakennekerrosten uusiminen jatkuu kunnallistekniikan saneeraustöiden yhteydessä kesän 2018 aikana Kauppakadun ja Yliopistonkadun välisellä osuudella. Kadun rakennekerrosten uusiminen on sovitettu katualueen kunnallistekniikan saneeraustöiden yhteyteen, koska katurakenne avataan muutoinkin putki- ja johtokaivantojen kaivujen vuoksi. Samalla katupohjaan lisätään eri laitetoimittajien, kuten teleoperaattorien ja energiayhtiön, uusia kaapelointeja ja tietoliikenneyhteyksiä.

Katusuunnitelmassa katu on jaettu liikenteellisesti kahteen eri tyyppiseen katujaksoon siten, että kadun alkuosa Yliopistonkadun puoleissa päässä Terveystalon kohdalle saakka on pihakatu ja muu osa Väinönkadusta on kävelykatua Vapaudenkatuun saakka.

Pihakadulla liikkuminen on sallittua myös autoille, jolloin muun muassa saattoliikenne lääkäriaseman kohdalle on mahdollista. Kävelykatuosuudella sallitaan vain pakollinen huoltoliikenne sekä ajaminen tonteilla sijaitseville pysäköintipaikoille sekä paikoitustiloihin.

Pysäköinti

Kadulle ei merkitä erikseen pysäköintipaikkoja. Kadun pihakatuosuudella on läpiajo sallittu kiinteistöjen alueilla sijaitseviin pysäköintilaitoksiin tai piha-alueilla sijaitseville pysäköintipaikoille.

Vammaisten pysäköintiluvalla pysäköinti pihakadulla on sallittu, jos se ei kohtuuttomasti haittaa pihakadulla liikkumista.

Jalankulku- ja pyöräilyjärjestelyt

Jalankulku ja pyöräily on katualueella sallittu koko katualueen leveydellä. Polkupyörätelineet on sijoitettu koko piha- ja kävelykadun matkalla kadun toiselle sivustalle ryhmitellen paikat katuistutusten väleihin. Pyörätelinepaikkoja on 190 kpl koko kadun matkalla, telineet mahdollistavat pyörien runkolukitsemisen telineisiin. Kadun päädyissä muotoillaan kadun reunakivilinjoihin madallukset siten, että ajo kävelyalueelle esimerkiksi Yliopistonkadun ja Vapaudenkadun suunnasta tapahtuu matalan luiskan kautta.

Nopeusrajoitus

Pihakatuosuuksilla kadun nopeusrajoitus on 20 km/h. Kävelykadulla moottoriajoneuvoa saa kuljettaa vain kadun varren kiinteistöille, ajonopeus kävelykadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä saa ylittää 20 km/h.

Kunnallistekniikka

Tämä katusuunnitelmaosa ei sisällä kunnallisteknisen verkoston saneeraussuunnitelmaa, joka on laadittu aiemmin yhteistyössä Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Saneeraussuunnitelma käsittää pintaosan alle sijoittuvien johto- ja putkilinjojen kokonaisvaltaisen uusimisen kadunvarren kiinteistöjen tonttirajoille saakka. Työ suoritetaan kahdessa vaiheessa siten, että kesäkaudella 2017 aloitetun saneerauksen jatkona tehdään välin Kauppakatu – Yliopistonkatu uusimistyöt. Uusimistöiden jälkeen katu on valmis kävelykadun pintarakenteiden asentamista varten.

Suunnittelualueen katupinnan osuudella hulevedet johdetaan nykyiseen hulevesiverkostoon. Kadun keskiosalle rakennetaan hulevedet kokoava kourulinja, jossa on määrävälein hulevesikaivoja. Kiinteistöjen kattovedet kerätään hulevesilinjaan asentamalla syöksytorvien alle rännikaivot, jolloin katupinnalle ei enää jatkossa pääse valumaan ylimääräisiä pintavesiä.

Sulanapitojärjestelmä

Saneerattavalle katualueelle on laadittu suunnitelma sulanapitojärjestelmästä, joka kattaa koko piha- ja kävelykadun osuuden. Sulapitojärjestelmä on teknisesti samantyyppinen kuin Asemakadulle toteutettu järjestelmä. Sulanapitojärjestelmän lämmönjakoputkitus asennetaan pohjatun katurakenteen pintaan asennettavaan kuitubetonikerrokseen, jonka päälle asennetaan kadun pintakiveykset sekä kalusteet. Sulanapitojärjestelmän ansiosta ei kävelykatualueella tarvita koneellista lumen tai polanteen poistoa eikä liukkauden torjuntaa esimerkiksi hiekoittamalla, jolloin liukastumisonnettomuudet ovat vähäisempiä. Kadun pintarakenteet ja kalusteet säilyvät paremmin ehjinä ja esimerkiksi pyörätelineet säilyvät läpi talven käyttökuntoisina.

Neuvottelut järjestelmän rakentamis- ja ylläpitokustannusten jakamisesta kiinteistöjen ja kaupungin välillä ovat kesken. Tavoitteena on päästä sopimukseen ennen töiden käynnistämistä.

Katuvihreä

Suunnittelualueen kaupunkikuvaa kohennetaan lisäämällä katualueelle nykyiseen verrattuna merkittävä määrä katuvihreää katupuuistutuksin. Koska kadun pintarakenteiden alle sijoittuu suuri määrä johto-, kaapeli- ja putkilinjastoja, ei puiden istuttaminen perinteisesti kaivamalla kasvualustoja katurakenteeseen ole mahdollista, puuistutukset sijoitetaan kadun pinnalle asennettaviin järeisiin istutuslaatikoihin. Istutuslaatikot on valmistettu em. tyyppistä tarkoitusta varten. Katupuulajeina käytetään makedonianmäntyä, kotipihlajaa, keltamarjapihlajaa sekä pensaina lamo- ja pikkuherukkaa. Lajikkeet soveltuvat laatikkoistutukseen.

Pintamateriaalit

Katualueen pintamateriaali on luonnonkivi. Kadun pinta muodostuu 140x140x80 mm kokoisista kivistä ladottavasta kulutuskerroksesta. Kivipinnan väritys koostuu kolmesta luonnonkivisävystä, joita ovat musta, harmaa ja punainen perustuen luonnonkivien omiin saatavilla oleviin sävyihin. Materiaalina käytetään kotimaista kiveä. Yliopistonkadun liittymä ennallistetaan katutöiden jälkeen betonisidekiviladonnalla.

Kadun päädyt rajataan Yliopistonkadusta sekä Vapaudenkadusta luonnonreunakivilinjoilla. Reunakivilinjojen tarkoitus on korostaa autolla liikkuville saapumista kävelykatuympäristöön. Reunakivilinjojen asentamisessa huomioidaan kuitenkin pyöräilijöiden liikkumisen helpottaminen madaltamalla kivilinjat ajolinjojen kohdilta 0-tasoon.

Kalusteet

Väinönkadun kalusteilla mahdollistetaan olemisen paikkojen luominen ja istutuksien saaminen kadulle. Samalla osoitetaan pyöräpysäköinnille tilat siten, että kadun muut toiminnot kuten huoltoliikenne ovat mahdollisia. Kunnallistekniikan johdosta suurin osa puista on osoitettu istutettavan istutusaltaisiin, jotka muodostavat kadulle tilaa jakavan ja tilaa rytmittävän kokonaisuuden muiden kalusteiden kanssa. Istutusaltaat ovat samalla myös oleskelun paikkoja, sillä niihin on integroitu istuintasoja. Suurin osa kalusteista kuten myös valaistuspollarit on osoitettu kadun toiseen laitaan, josta muodostuu oleskelun, pyöräpysäköinnin ja katuvihreän vyöhyke. Paikoitellen myös kadun toiseen laitaan sijoitetut istutuslaatikot katkaisevat kadun tilallisuutta pienempiin osiin.

Kalusteiden värimaailma on pääosin hillitty, kalusteissa vaihtelevat tummanharmaat-mustat teräsosat, käsittelemätön puu kuin galvanisoitu teräs. Leikkisyyttä kalusteisiin tuo spiraalimainen pyöräteline, jonka punainen väri tuo katutilaan eloisuutta. Kalusteiden värit toistuvat myös musta-harmaa-punaisessa katukiveyksessä.

Valaistus

Kadulle ei rakenneta perinteistä pylväsvalaistusta, vaan kadun katuvalaistus toteutetaan kalusteisiin ja puuistutusten yhteyteen sijoitettavin valaisimin, jolloin valo tulee alueelle epäsuorasti. Kalusteiden valaistus sijoitetaan joko itse kalusteeseen tai kalusteen alle, lisäksi kadun toiselle reunustalle asennetaan valaisinpollaririvistö puiden ja pyörätelineiden yhteyteen.

Taide

Väinönkadulle asennetaan taiteilija Jussi Heikkilän Airo-teos Kauppakadun ja Väinönkadun risteysalueelle Kauppakulman läheisyyteen. Teos on noin 9 - metrinen pronssiteos, joka kuvaa airoa. Teoksen perustus rakennetaan katutöiden yhteydessä, jonka jälkeen teos voidaan pystyttää sille osoitetulle paikalle.

Kohteen pintaosan rakentamiseen on varauduttu vuoden 2018 liikenne- ja viheralueet yksikön investointiohjelmassa. Pintakerrosten viimeistelytöiden aloitus on ajoitettu keväälle 2018, jolloin viimeistelytyöt aloitetaan Vapaudenkadun ja Kauppakadun väliseltä osuudelta edeten Yliopistonkatua kohti kunnallistekniikan saneerauksen etenemisen aikataulun mukaan. Tavoitteena on saada kadun pinnoitustyö mahdollisimman valmiiksi syksyn 2018 aikana. Tarvittaessa työtä jatketaan kesällä 2019.

Suunnitelmat olivat julkisesti nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa os. Hannikaisenkatu 17, I-kerros 13. – 26.3.2018.

Lisätiedot: rakennuttajainsinööri Tapio Koikkalainen, puh. (014) 266 7594)

Sijaintipaikkakartta (pdf)

Ajantasa-asemakaava (pdf)

Suunnitelmakartta 1 (pdf)

Suunnitelmakartta 2 (pdf)

Suunnitelmakartta Aalto-Sali (pdf)

Pituusleikkaus (pdf)

Tyyppipoikkileikkaus (pdf)

Kalustekooste (pdf)

Havainnekuvat (pdf)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 • Sivun alkuunTietoja sivustosta